Lyly-myrsky koetteli Vakka-Suomen metsiä ankaralla kädellä. Vaikka myrskyt eivät ole syksyisin mitenkään harvinaisia, perjantaina riehunut Lyly oli Metsäasiantuntija Markku Haapaniemen mukaan poikkeuksellisen raju.
– Nyt syntyneet tuhot ovat keskimääräistä pahemmat. Tilanne on mielestäni pahempi kuin vuosikausiin, hän kertoo.
Myrskytuhoja on eri puolilla Vakka-Suomea ja lähikunnissa. Haapaniemen mukaan tuhoja on ollut esimerkiksi Pyhämaalla, Laitilassa, Kalannissa ja Uudessakaupungissa. Lisäksi niitä on ollut Raumalla ja Eurajoella.
– Tuhoja ei ole joka paikassa, mutta aina kun tuuli on saanut jostain vauhtia ja törmännyt puihin, on tullut kaatoja. Tilanne on mielenkiintoinen. Kun ajelee tuolla, saattaa olla monta kilometriä, ettei näy mitään ja sitten taas törmää pahoihin vahinkoihin, Haapaniemi kuvailee tilannetta.
Haapaniemen mukaan metsänomistajan on ensimmäiseksi syytä tarkistaa omat metsänsä. Jos tuhoja on tullut, kannattaa tarkastaa omasta metsävakuutuksesta kattaako se myrskytuhot.
– Vakuutusyhtiöön voi antaa arvion siitä, miten paljon puita on kaatunut, Haapaniemi kertoo.
Haapaniemi kertoo, että metsänhoitoyhdistys voi metsänomistajan toimeksiannosta laskea tarkemmat vahingot ja huolehtia myös tuulenkaatojen keräämisestä. Tuulenkaadot voi kerätä pois myös itse, mutta usein puita on kaatunut niin paljon, että se on mahdotonta. Lisäksi se voi olla hyvin vaarallista.
Konkeloon jääneessä puussa voi olla jännitteitä, jotka saattavat singota kaatuneen puun arvaamattomaan suuntaan suurella voimalla.
– En oikein suosittele, että niitä lähtisi yksin keräämään. Itse tekemisestä saatava säästö on melko pieni, mutta riskit ovat kovat.
Myrskytuhot olisi hyvä saada pois metsästä ennen talvea.
– Kaikki mitä ehditään tehdä ennen lumen tuloa on kotiinpäin.
Metsässä liikkuvien ei useinkaan tarvitse pelätä tuulenkaatoja. Haapaniemen mukaan ne puut, jotka ovat maahan asti tullakseen, ovat jo maassa. Tilanne toki muuttuu, jos tuuli yltyy uudelleen.
– Tai jos puita käy tönimässä niin se ei ole kauhean turvallista. Mutta jos polun päälle on puu kaatunut puoliksi, se on ihan turvallista kiertää.
Lähi-Tapiola Länsi-Suomen korvausjohtaja Ville Sampolahden mukaan myrskyvahingot ovat etenkin Satakunnassa mittavat. Hänenkin mukaansa tilanne on ollut poikkeuksellinen.
– Erittäin nopeasti noussut myrsky vaikeutti siihen varautumista, mikä näkyy meillä jo nyt valtavan suurina vahinko- ja yhteydenottomäärinä. Tällä hetkellä jonossa on noin 200 vahinkoa, joista valtaosa on rakennuksen päälle kaatuneita puita ja vaurioituneita kattoja. Teemme parhaillaan töitä hartiavoimin, jotta korvausruuhkaa saadaan purettua mahdollisimman nopeasti, Sampolahti kertoo vakuutusyhtiön tiedotteessa.
Myrskyt ovat monina vuosina aiheuttaneet isoja vahinkoja Länsi-Suomessa. Viimeisin raju myrskyvuosi oli 2020, mutta ennätysvahingot syntyivät viime vuosikymmenen puolella.
– Vuoden 2020 Aila- ja Tuuli-myrskyt tekivät meillä päin paljon tuhoja, joiden myötä maksoimme korvauksia lähes kolme miljoonaa euroa. Aivan omassa luokassaan oli kuitenkin vuoden 2011 Tapani-myrsky, jossa maksetut korvaukset nousivat yli 14 miljoonaan ja muutamassa viikossa kertyi kasaan lähes puolet vuoden kokonaisvahinkomäärästä, Sampolahti muistelee.
Toimi näin myrskyvahinkojen sattuessa
Estä lisävahingot. Lisävahinkojen estämiseksi myrskyn vaurioittaman rakennuksen suojaaminen ja kaatuneiden tai kaatumisvaarassa olevien puiden raivaaminen on aloitettava mahdollisimman pian. Pyydä tarvittaessa apua ammattilaisilta tai pelastuslaitokselta.
Dokumentoi ja ota yhteyttä verkossa. Ota vaurioituneesta omaisuudesta yleis- ja lähikuvia ennen purkutöitä sekä tee luettelo vahingoittuneesta irtaimistosta. Toimita kuvat ja luettelo ensisijaisesti verkkopalvelussa.
Odota toimintaohjeita. Korjaustöiden suunnittelu ja itse korjaustyö voidaan aloittaa, kun olet saanut päätöksen vahingon korvattavuudesta. Odota yhteydenottoa ennen korjaustöiden aloittamista.
Lähde: Lähi-Tapiola Länsi-Suomi
