Rikosten runonlaulajaksi kutsutulla Linda Rantasella on edessään korkea pino kirjoja. Päällimmäisenä niistä on hänen viime viikolla julkaistu teoksensa Rikosten Laitila. Kotiseudultaan kirjan julkaissut Rantanen on tullut tunnetuksi true crime -kirjailijana.
– Minua ovat aina kiinnostaneet rikokset ja rikollisuus. Pienenä katsoimme isän kanssa Raija Pellin Poliisi-TV:ta ja mökillä luin Alibia ja Rikospostia, nykyisin Laitilan lähiseudulla asuva Rantanen kertoo.
Tosielämässä tapahtuneiden rikosten käsittely kirjoissa, lehtijutuissa, podcasteissa, tv-sarjoissa, musiikissa ja elokuvissa kiinnostaa ihmisiä.
– Minusta true crime on ollut jo pitkään pinnalla, mutta kulutustavat ovat muuttuneet. Kuluttajista on tullut laatutietoisempia.
True crime -kulttuurissa käsitellään rikosten taustoja ja haastatellaan rikoksentekijöitä sekä uhreja. Lajityyppiä on kritisoitu rikollisen elämän markkinoinnista ja ihannoinnista.
Linda Rantanen sanoo olevansa tarkka siitä, että hänen luoma sisältönsä perustuu poliisien antamiin lausuntoihin, esitutkintamateriaaleihin ja oikeuden pöytäkirjoihin. Pelkkä haastattelu tai aiempi lehtijuttu ei ole hänestä lähteenä luotettava.
Kirjassaan Rantanen toteaa, että true crime tarjoaa lukijalle mahdollisuuden oppia yhteiskunnallisesti merkittävistä ilmiöistä, rikollisuudesta ja sen vaikutuksista yksilöihin ja yhteiskuntaan. Hän pitää tärkeänä, että ihmiset voivat ymmärtää motiiveja sekä tilanteita rikosten taustalla.
– Opiskelen kriminologiaa ja psykologiaa avoimessa yliopistossa, joten aihe kiinnostaa minua laajasti.
Opinnoilla Linda Rantanen syventää asiantuntemustaan. Hän kertoo tehneensä paljon töitä alan asiantuntijoiden kanssa, ja joskus tulevaisuudessa häntä voisi kiinnostaa työ rikollisten ja uhrien kanssa.
– Uskon ennaltaehkäisevään työhön. Voisimme tehdä paljon, jos mietimme, mitä rikoksentekijän elämässä on ollut ennen kuin hän teki rikoksen.
Rikosten Laitila esittelee lukijoillle rikoksia niin kylistä kuin keskustasta, metsästysporukan illanvietossa kuoli poliisi, poika tappoi isänsä, mies pahoinpideltiin vasaralla ja poliisiauton kaapattiin. On puukotuksia ja murtoja. Monessa tapauksessa läsnä ovat päihteet. Uusimpia kirjan tapauksia ovat vuonna 2020 tapahtuneet huoltoaseman ryöstö ja Varppeen koulussa uhkaavaksi koettu kuula-aseselkkaus.
Kaupunkirikostarinat eivät Rantasen mukaan mene ihon alle. Enemmän kirjailijaa ovat koskettaneet teemalliset rikoskirjat, joissa mennään syvälle aiheeseen.
– Laitila-kirjassa lähimmäs tuli Soukaisissa sattunut veljesmurha, joka sijoittui lähelle lapsuuskotiani.
Rikosten Laitilaa tehdessään hän selasi muun muassa vanhoja Laitilan Sanomia.
– Vielä 1970- ja 1980-luvuilla sanomalehdissä kerrottiin tekijän ja uhrin nimi.
Linda Rantanen on itsekin toimittaja. Rantanen on viimeksi työskennellyt vakituisesti Iltalehdessä , josta hän joutui lähtemään noin kuukausi sitten muutosneuvottelujen päätyttyä.
– Aluksi harmitti ihan hirveästi. Osastoltamme irtisanottiin samaan aikaan tosi rautaisia ammattilaisia.
Asian sulattelun jälkeen Linda Rantasesta on kokenut, että muutos voi olla hyväksikin ja antaa tilaa uudelle. Hän on jo saanut työtarjouksia ja kirjoittamista riittää. Ensi vuonna julkaistaan kirja, jossa hän kirjoittaa lastensuojelulaitos Loikalasta.
– Kustannussopimuksia minulla on vuoteen 2027 saakka true crime -kirjallisuudesta. Kirjoitan myös jatko-osan Minne jumala ei näe -dekkarille. Podcasteja on tulossa.
Spotifystä voi jo nyt kuunnella Linda Rantasen toimittamaa podcastia Selvittämättömät.
Viime syksynä Rantanen esiintyi Helsingin kirjamessuilla paneelikeskustelussa kalliista tiedosta. Hän kertoo, että poliisi veloittaa yli 80 euroa tunnilta esitutkintamateriaalin läpikäynnistä, jossa tarkistetaan salattavat asiat.
– Rikosten Laitila -kirjassa oli se haaste, että Laitilan rikoksia ei oltu käsitely mediassa suuremmassa mittakaavassa. Joitain tapauksia jouduin asiakirjojen kalliuden takia jättämään pois.
Monessa mediassa rikoksista kerrotaan pääosin poliisin tiedotteiden perusteella. Linda Rantanen on huomannut, että poliisin tiedottamisen asteessa on runsaasti vaihtelua alueittain. Rantasen mielestä rikoksista tulisi kertoa enemmän.
– Mitä kerrotaan ja mitä salataan, riippuu alueesta ja siitä, kuka asiasta tiedottaa.
Esimerkiksi seksuaalirikoksia tapahtuu, mutta niistä ei kerrota julkisuuteen.
– Ne on salattu täysin.
Linda Rantanen on huolissaan nuorisorikollisuuden kasvusta. Alaikäisten tekemiin henkirikoksiin hän perehtyi kirjassaan Musta raivo. Kirjasta on tulossa jatko-osa.
– Nuorisorikollisuus on äärimmäisen huolestuttavaa. Sitä tekee mieli tutkia enemmän.
Tuoreessa kirjassaan Linda Rantanen muistuttaa, että tilastojen valossa Laitilaa voidaan pitää turvallisena kaupunkina. Silti munakunnallakin on värikäs rikoshistoriansa, jonne hän vie lukijansa, Rantasen sanoin ”kukoaskela verra Laitla pimiäl pualel.”
