Parsama kertoo huolestuneensa lasten lukutaidon heikenemisestä ja halusi auttaa.
– Minusta lukeminen on erittäin tärkeää. Koska pidän lapsista, tämä tuntui luontevalta tavalta. Ja tässä on tuki kaikkeen tekemiseen, Parsama kertoo.
Kumpikin on toiminut lukumummeina Laitilan MLL:ssä jo useamman vuoden ajan. Unhola-Vehmas toimi opettajana ennen kuin jäi eläkkeelle. Hän siis tietää, miten iso merkitys lukutaidolla on.
– Lukutaito on todella tärkeä jopa matematiikassa. Ei voi oppia matematiikkaa, jos ei ymmärrä mitä kysytään ja mitä pitää tehdä, hän huomauttaa.
Parsama käy lukemassa Laitilan Kyläkoulussa ja Unhola-Vehmas Kappelimäen koulussa. Viime aikoina Unhola-Vehmas on ollut S2-ryhmien lukumummina.
– Minusta on tärkeää, että lapsen kanssa myös keskustellaan siitä mitä on luettu. Se kasvattaa sanavarastoa ja auttaa lasta ymmärtämään, mitä hän lukee, Unhola-Vehmas sanoo.
Unhola-Vehmaksen lukutuokiohin osallistutaan pienissä ryhmissä. Parsamalla on tavallisesti vain yksi lapsi kerrallaan lukemassa. Tuokio kestää noin 20 minuuttia.
– Joko lapsi lukee ja minä kuuntelen tai sitten luemme vuorotellen. Voimme aina pysähtyä niihin sanoihin, jotka ovat vaikeita, Parsama kertoo.
Lukutuokioiden aikana lapsen on myös mahdollista kertoa omia kuulumisiaan.
– Se on pienille todella tärkeää, että he saavat kertoa omia asioitaan, Parsama sanoo.
– Ja minusta se on palkitsevinta, kun saa luotua yhteyden lapseen, Unhola-Vehmas lisää.
Kumpikin lukumummi kokee vapaaehtoistyönsä paitsi hauskana myös merkityksellisenä.
– Tuntee tekevänsä sellaista, josta on hyötyä yksilöllle ja myös se lukeminen tulee myös luokassa tärkeämmäksi kun mukana on lukumummi, Unhola-Vehmas pohtii.
Usein lukutaito opitaan koulussa, mutta kipinä lukemiseen syttyy kotona. Unhola-Vehmas ja Parsama kannustavat vanhempia lukemaan lapsille ihan pienestä pitäen.
– Jo vauvoille voi lukea loruja ja katsella yhdessä kuvakirjoja. Sitten kun lapsi oppii niin voidaan vaihtaa toisenlaisiin kirjoihin, Parsama kannustaa.
Eikä yhdessä lukemista kannata lopettaa siihen, kun lapsi oppii itse lukemaan. Yhteiset lukuhetket ovat hyviä tilaisuuksia viettää aikaa lapsen kanssa kaikessa rauhassa.
– Lukemista kannattaisi jatkaa ihan alaluokille asti. Kun lapsi osaa jo lukea, häntä voi pyytää näyttämään osaamistaan, Parsama kertoo.
Kumpaakin ilahduttaa nähdä perheitä yhdessä kirjastossa.
– Siellä näkyy myös ukrainalaisia perheitä. Tuntuu hyvältä, että he ovat voineet ottaa kirjaston sellaiseksi paikaksi, jossa vietetään aikaa, Unhola-Vehmas iloitsee.
Lapsen lukemisinnostusta tukee myös jos hän näkee vanhempiensa lukevan. Sekä Parsamalle että Unhola-Vehmakselle lukeminen on ollut tärkeä harrastus.
Parsama muistelee sitä hetkeä kun oppi lukemaan.
– Kun opin lukemaan, minulle aukeni valtava uusi maailma. Haluan antaa sen saman kokemuksen eteenpäin, hän kertoo.
Myös Unhola-Vehmas kertoo aina olleensa kova lukemaan.
– Opin lukemaan viisivuotiaana ilman minkäänlaista opetusta Aku Ankasta, mikä on kuulemma hyvin yleinen tapa, hän kertoo.
Vaikka Unhola-Vehmas ja Parsama ovat lukumummeja, MLL:n lukukamun iälle tai sukupuolelle ei ole asetettu mitään rajoitteita. Laitilan MLL:ssä toimintaa koordinoivan Emmi Kilpeläisen mukaan Laitilassa olisi kipeä tarve lukukamuille.
– Jo pelkästään Kappelimäessä tarvittaisiin lisää ja esimerkiksi Kodjalan koulussa ei ole tällä hetkellä ketään, Kilpeläinen kertoo.
Kouluilla käyvien lukukamujen lisäksi vapaaehtoiset voivat lisäksi olla mukana järjestämässä erilaisia lukemiseen liittyviä tapahtumia.
Lukukamu-toiminnasta kiinnostuneille on tarjolla koulutus 29.1. Laitilan Mukulamestassa kello 14.30–17. Koulutukseen osallistuva ei vielä sitoudu toimintaan vaan koulutuksen jälkeen ehtii vielä päättää, haluaako mukaan toimintaan.