Eija Eskola-Buri
Kansainväliseksi ilmiöksi noussut popkanteletar Ida Elina saapuu keskiviikkona Kustaa Hiekka -kulttuuriviikolle.
− Se onkin ensimmäinen julkinen keikkani tänä vuonna. Ihanaa tulla, taiteilija kertoo puhelimessa studiosta, jossa on tekemässä parhaillaan uutta musiikkia.
Popkantelettaren konserteissa suomalainen perinnesoitin ja kansainväliset pophitit kohtaavat tavalla, joka on saanut kuulijat hurmioitumaan. Keikkoja on riittänyt viime vuosina Suomen lisäksi myös Amerikassa, Aasiassa ja Keski-Euroopassa.
Oulaisissa kasvanut taiteilija aloitti kanteleensoiton 13-vuotiaana kotiseutunsa musiikkiopistossa.
− Ihan pikkusiskon kiusaksi sitä aloin alun perin soittamaan, hän naurahtaa.
Kanteleensoiton perinteitä uudistaneelle taiteilijalle on tyrkytetty monenlaisia titteleitä.
− Sana popkanteletar tuli aikoinaan jollakin keikalla yleisöltä, ja minusta se oli nerokas ilmaus. Linnan juhlissa viime vuonna minua kutsuttiin kantelekuningattareksi, hän kertoo iloisena saamastaan arvostuksesta.
Ida Elina – oikealta nimeltään Päivi Ida Elina Kujanen – opiskeli Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatusta. Niihin aikoihin hän alkoi toden teolla pohtia myös omaa musiikillista tyyliään.
Rytmimusiikki alkoi vetää puoleensa ja kiinnostaa klassisen musiikin rinnalla.
Vuonna 2009 hän lähti Japaniin vaihto-oppilaaksi kohtalokkain seurauksin.
− Kuuntelin siellä Youtubelta brittiläisen Adam Raffertyn videon, jossa hän soittaa Michael Jacksonin Billie Jean -biisin. Ajattelin, että vautsi, miten rytmistä ja mageeta. Jos kitaralla voi soittaa noin, niin miksei kanteleellakin, hän kertoo.
Kantele mielletään edelleen usein kalevalaiseksi instrumentiksi. Se ei taiteilijaa harmita, päinvastoin hän arvostaa soittimensa juuria ja perinteitä.
Alkuvuonna hän on ollut studiossa työstämässä Kalevala 190 vuotta − juhla-albumia.
− Siinä on tosi inspiroivia biisejä poppivivahteella. Elokuussa ensi-iltaan tulee myös Kalevala-aiheinen lyhytelokuva, hän kertoo.
Ulkomailla suomalainen kantele on täysin outo soitin.
− Kun kerron, että sillä on soitettu perinnemusiikkia, niin usein pyydetään, että soittaisinko myös sitä, sanoo taiteilija, jolta sujuvat karjalaiset kansansävelmät siinä missä pop-kappaleetkin.
Ida Elina – Kantele on pop Laitila-salissa (Keskuskatu 30) keskiviikkona 22.1. klo 18.30.
Rakkaus, valo ja yhteisöllisyys
Kustaa Hiekka -kulttuuriviikon teemana on tänä vuonna rakkaus, valo ja yhteisöllisyys. Mitä ne taiteilija Ida Elinalle merkitsevät?
− Rakkaus merkitsee minulle ennen kaikkea perhettäni − lapsiani ja miestäni, kahden tyttären äiti sanoo hetkeäkään miettimättä.
Valo ja rakkaus kuuluvat hänen mielestään yhteen.
− Olen Kristuksen seuraaja ja valo on minulle Jumalan rakkautta meitä maassa tallaavia kohtaan.
Korona-ajat olivat taiteilijalle kovia. Hän kyseenalaisti oman taiteilijuutensa ja pohti, onko musiikille tässä ajassa mitään tarvetta.
− Päädyin siihen, että voin antaa musiikillani ihmisille toivoa ja valoa − myös iankaikkista valoa, hän sanoo.
Yhteisöllisyys on merkinnyt hänelle aina paljon.
− Lapsena ja nuorena sain tuntea yhteenkuuluvuutta omassa porukassani musiikkiopistossa ja kuorossa.
− Nyt koen jotakin samanlaista täällä studiossa, joka on entisessä tanssipaikassa vanhassa puutalossa. Me musantekijät muodostamme oman yhteisön. Parhaimmillaan voimme antaa toinen toisillemme tukea ja draivia tekemiseen.
Musiikki voi Ida Elinan mukaan torjua myös yksinäisyyttä. Mahdollisuus jakaa iloja ja suruja toisten kanssa on hänelle hyvän elämän perusta.
− Täälläkin juuri nyt yksi kokkailee aamupalaa ja toinen puhuu puhelimessa. Yhteisö antaa voimaa, sen avulla jaksaa tehdä asioita ja elää, hän sanoo.
