Sotahistorioitsija, tietokirjailija Eeva Tammi tutkimusta sankarihautauksista Suomessa vuosina 1939–1944. Valokuvat sankarihaudoilta voivat antaa arvokkaita tietoja esimerkiksi hautapaikoista. Joillain hautausmailla sotavainajan hautasijaa osoittavat ristit tai nimilaatat on poistettu, eikä luetteloita hautapaikoista ole tallessa. Etsinnässä on erityisesti kuvat sankarihaudoilta: hautaan lasku ja haudalla otetut kuvat.
– Mielenkiintoinen kysymys on myös, miten toimittiin kentälle jääneiden sotavainajien kohdalla, Tammi kertoo.
Suomessa kaikki viime sodissa henkensä menettäneet sotilaat siunattiin kotiseurakunnan multiin. Kentälle jääneet ja kadonneet siunattiin poissaolevina. Heillekin oli oma hautapaikka sankarihautausmaalla. Siunaustilaisuudessa kirkossa alttarilla oli poissaoleville symbolisesti tyhjät arkut.
– Onko jälkipolville jäänyt tietoa, laskettiinko hautaan se tyhjä arkku? Kirkonkirjojen tiedoista ei käy ilmi, olisiko kaivettu hauta tyhjälle arkulle vai laitettiinko paikalle vain risti?
Tammen tekemässä kirjassa Sotaorpous ja isän muisto – haastattelututkimus sotaorvoille, käy ilmi esimerkiksi, että paikoin olisi laskettu hautaan vain tyhjä arkku tai hautaa ei olisi kaivettu lainkaan.
Hautasijoille laitettiin aina vainajan nimeä kantava risti. Paikan päällä sankarihautausmailla ei voida arvioida, onko sotilas oikeasti haudattu tähän vaiko ainoastaan siunattu kentälle jääneenä.
– Lienee ollut seurakuntakohtaista, kaivettiinko tyhjälle arkulle hauta vai ei. Kirkonkirjoihin ei tästä ole tehty merkintöjä. Miten Laitilan Sanomien levikkialueella toimittiin?
Tammen mukaan kaikki valokuvat ja tiedot sankarihautauksista ovat tärkeitä. Yhteydenotot pyydetään puhelimitse numeroon 0500206107 tai sähköpostilla osoitteeseen eeva.historia(at)gmail.com
