Inga Nuojua
Nukahdin yhtenä iltana vastoin tapojani yht’aikaa ukon kanssa. Heräsin tunteeseen, että on aamu. Ei ollut. Puolta yhtä näytti. Kuuntelin ukon tasaista hengitystä ja pyörin kyljeltä toiselle. Yöpaita oli lopulta kiertyneenä ympärilleni kuin perhostoukan kotelo.
Aamulla oli hyvin nahistunut olo. Illalla oltiin ukon kanssa sovittu kaupunkiin menosta. Nyt kuitenkin tuntui, ettei millään jaksa. Vaan eivät kiehtoneet kotipuuhastelutkaan. Ehkä sittenkin kaupunkiin. Ukko haluaa mennä kuntosalille. Minä voisin vetelehtiä uimahallin lämpimässä altaassa.
Perillä pelkkä vaatteista kuoriutuminen tuntui työläältä. Valittelin vieressä vaatteittaan riisuvalle edellisen yöni surkeutta. Sain ymmärrystä enemmän kuin osasin odottaa. Hän kuvaili, miltä pää tuntuu valvotun yön jälkeen: ei kipeä, mutta tahmeasti toimii.
Ohikävelevä kuuli keskustelun ja totesi, että kurjia ovat aamuyön heräämiset, kun uni on karannut ulottumattomiin. Mieli virkistyi monta pykälää, kun huomasin, ettei muillakaan sikiunta riitä joka yölle.
Peseydyin ja taapersin lämminvesialtaalle. Hyvä virtuaalijumppa oli menossa. Jospa minä sittenkin muiden mukana.
Tahti on jokaisella omansa. Hyvin voi jutella husomisensa ohessa. Päiviteltiin porukalla nykymaailman johtajia. Vuoronperään tulivat ruodittua valtaansa hurmioituneet Putin ja Netanjahu sekä Trump toistuvine tempauksineen.
Joskus on puitu omankin presidenttimme edesottamuksia. Kun ei omaa vaikutusvaltaa ole, voi sentään toisten samanlaisten kanssa vaihtaa näkemyksiä maailman kulusta.
Sen jälkeen saunan lempeässä lämmössä ja hämärässä on oiva paikka ruotia itse kunkin vaivoja. Ensin akuutteja juttuja: koronarokotuksen jälkiseurauksia, mykoplasmaa, hinkuyskää…
Välillä käsitellään polvien tai lonkkien kulumisasteita tai hartia- ja niskavaivoja. Merkillisempiäkin sairaskertomuksia on kuultu. Jos meidän kokemusasiantuntijoiden tiedot yhdistäisi, siitä syntyisi semmoinen tietopaketti, että lääketieteen kandidaatti voisi jäädä kakkoseksi.
Hyvinvointialue Pohteessa riittää pohdittavaa. Miksi tehokkaasti toimivia yksiköitä pitää lopettaa ja kaikki erikoissairaanhoito keskittää yhteen paikkaan? Miksi maakunnan väen edellytetään matkaavan Ouluun, mutta oululaisille ei passaa hyvä hoito muualla?
Saunan jälkeen puhtaita vaatteita pukiessa huomaan saaneni lisävirtaa. Ei ole enää tempo kuin hidastetussa filmissä. Lähden reippaasti etsimään ukkoa kahvilan puolelta.
Vaan eipä tuttua kaljua pilkotakaan sermin yli. Jaahas. Ukkojen puolella on ollut pitkien keskustelujen parlamentti koolla. Hyvä niin.
Istahdan penkille odottamaan ja kaivan nykyviihdykkeen käsiini. En pääse kuin ensimmäiseen uutiseen, kun ukko kävelee kohti. Kahden sosiaalisesti tyydytetyn kotimatka voi alkaa.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva biologi, joka on kotoisin Laitilasta.