
Muutama päivä sitten satuin vilkaisemaan kirjoituspöydän ääreltä ulos ja silmiin osui neljä peltotiellä edennyttä möykkyä. Pusikon läpi ne näkyivät huonosti ja ohimenevä ajatus oli: ”Ai, kauriskolmikko on saanut uuden jäsenen”. Tarkempi katsominen paljasti: ” Aaa, rusakoita. Ja se tietty ralli käynnissä.”
RUSAKKO saapui Suomen lajistoon reilu sata vuotta sitten Venäjältä. Lumiset talvet rajoittivat ”ryssänjänisten” elämää 1970-luvulle asti, mutta sen jälkeen on mennyt hyvin. Talvet ovat vähälumisempia ja lämpimämpiä ja asuinmaiksi on peltojen lisäksi tarjottu avohakkuita ja nuoria taimikkoja.
Serkustaan metsäjäniksestä poiketen peltojänis viihtyy myös taajamissa. Rusakko on tyhmänoloisesta katseestaan huolimatta fiksu otus ja oppii erottamaan turhat vaaratekijät todellisista. Niinpä ne eivät kylillä suin päin pakene jokaista ihmistä tai koiraa. Viime kesänä pihamme kukkaniityllä nukkui rusakko täyttä päätä viiden metrin päässä varsin vilkkaan jalkakäytävän reunasta.
NÄKEMÄSSÄNI rallissa naaras rusakoille tyypilliseen tapaan juoksutti koiraita perässään nähdäkseen, kuka niistä on parhaassa kunnossa ja sopivin poikasten isäksi. Koiraiden kesken kisa johtaa usein myös potkunyrkkeilytappeluihin, joissa otetaan tosissaan miehestä mittaa. Joskus haavoittumiseen asti.
Kun naaras on valinnut sulhonsa ja päästänyt sen tavoitteeseensa, alkaa kuuden viikon odotus. Rusakkoemon 2–3 vuotuisesta poikueesta ensimmäinen syntyy maalis-huhtikuun vaihteen tietämillä. Poikasilla on syntyessään turkki ja heti silmät auki. Emo jättää ne maastoon ja ne hakeutuvat hajalleen kukin omaan piiloonsa. Ajatus on, että pedon osuessa paikalle se ei vie kerralla koko katrasta.
PUPUEMO imettää pesueensa vain kerran vuorokaudessa, jolloin poikaset kerääntyvät emon luo. Kunkin tenavan tissitys kestää vain 30-60 sekuntia. Siinä ei paljon tunnesuhdetta syvennetä. Rusakonmaidon täytyy olla todella ravitsevaa, koska alkuun poikanen kasvaa vain tämän yhden vuorokautisen teholatauksen voimalla. Vähitellen se alkaa näykkiä myös aikuisen sapuskaa eli kasveja. Maitobaari sulkeutuu ja poikasten itsenäinen elämä alkaa niiden ollessa parin viikon ikäisiä.
Tämä on se tilanne, jossa hyvää tarkoittavat, tietämättömät ihmiset väliin syyllistyvät ikävään tekoon. Kuvitellessaan poikasta hylätyksi (”Emoa ei näkynyt missään”) he ottavat sen mukaansa. Kun ilta tulee ja rusakkoemo saapuu imettämään poikasiaan, yksi puuttuu.