– Meidän asiakkaat ovat miettineet, miten esimerkiksi kuljetuspalvelut järjestetään Varhan alueella, tuleeko uusia vaihtoehtoja, esimerkiksi leasingauto, toiminnanjohtaja Sirke Salmela Avustajakeskuksesta kertoo.
Hän oli esittelemässä Avustajakeskuksen toimintaa, kun vammaispalvelulaista pidettiin viime torstaina infotilaisuus Laitilan kaupungintalolla.
Tilaisuuteen osallistuivat Varsinais-Suomen Näkövammaisista Taru Luukkala ja Noora Mäkelä . Heille lain sisältö oli jo tuttu, sitä oli käyty läpi yhdistyksessä.
– Eniten askarruttaa se, miten Varha sitä soveltaa, he totesivat tilaisuuden alkaessa.
Luukkala ja Mäkelä olisivat toivoneet, että Varha olisi kysynyt myös sairaus- ja potilasjärjestöjen kantaa lain soveltamisesta.
– Niin on toimittu Turun kaupungin kanssa ja löydetty kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja, he perustelivat.
Taru Luukkala arveli, että lain muutos voi merkitä sitä, että iso osa putoaa vammaispalvelulain ulkopuolelle, sosiaalihuoltolain varaan. Se saattaisi merkitä tukipalveluiden menettämistä.
Varhasta vammaispalvelulakia ja sen soveltamista olivat esittelemässä vammaispalvelukoordinaattori Emily Laakso ja vammaispalvelupäällikkö Liisa Kuttila.
Kuttila kertoi aluksi, että uusi vammaispalvelulaki korvaa 40 vuotta vanhan lain.
– 40 vuodessa yhteiskunta on muuttunut paljon. 1970-luvulla kehitysvammaisia hoidettiin ensisijaisesti laitoksissa, nyt heidät halutaan integroida osaksi yhteiskuntaa.
Vammaispalvelulakia sovelletaan, jos ihmisellä on pitkäaikainen toimintarajoite. Kuttilan mukaan tällä tarkoitetaan vähintään yhden vuoden kestävää toimintarajoitetta.
– Toimintakyvyn tilapäinen heikentyminen ei oikeuta saamaan vammaispalveluita. Silloin laki edellyttää yksilöllistä asiakkaan tilanteen arviointia, jos hänellä on nopeasti etenevä sairaus.
Varhan on päivitettävä vammaisten palvelupäätökset kolmen vuoden siirtymäajan aikana.
– Tämä tarkoittaa, että toistaiseksi voimassa olevat päätökset ovat voimassa enintään vuoden 2027 loppuun, Kuttila täsmensi.
Uudet palvelupäätökset tehdään heti uuden lain perusteella.
Laakso kertoi, että vammaisen henkilön palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain, varhaiskasvatuslain, perusopetuslain tai muun ensisijaisen lain perusteella.
Vammaispalvelulakia ei siis sovelleta joka tilanteessa.
Vammaispalvelulaki tuo uusia palveluita, kuten valmennuksen.
– Se voi olla esimerkiksi viittomakielen opetusta tai muutostilanteen tukea, Laakso havainnollisti.
Uusi laki vaikuttaa esimerkiksi liikkumisen tukiin.
Aiemmin liikkumisen tukea sai omaan ja naapurikuntaan. Nyt aluekäsite muuttuu.
– Liikkumista tuetaan omassa kunnassa sekä esimerkiksi oman elämän kannalta merkittävässä kunnassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kuntaa, joka on perhesuhteiden vuoksi tärkeä, Laakso kertoi.
Lain perusteella voi saada myös tukea auton hankintaan. Varhan asiantuntijat totesivat, että leasingautovaihtoehtoa Varhassa ei kuitenkaan vielä ole.
Vammaispalvelulaista infotilaisuuden järjestivät Varha (Varsinais-Suomen hyvinvointialue), Varsinais-Suomen Vammais- ja Pitkäaikaissairausjärjestöt VAPI ry ja Laitilan kaupunki.
Lisätietoja uudesta vammaispalvelulaista ja sen soveltamisesta löytyy Varhan sivuilta.
Teija Uitto
Lounais-Suomen Avustajakeskuksen toiminnanjohtaja Sirke Salmela kertoi, että uusia avustajia rekrytoidaan koko ajan lisää ja myös vapaaehtoisia kaivataan lisää.
– Meillä on rekrytoinnissa sellainen kauhun tasapaino. Mitä kauemmas kaupunkien keskustoista mennään ja mitä harvemmin asutulle alueelle, sitä vaikeampi on saada avustajaa.
Avustajakeskus tukee avustajan palkkaamisessa, mutta työnantajana toimii yleensä avustettava itse. Myös palveluseteliä voi käyttää avustajan hankintaan.
Avustajakeskus ylläpitää rekisteriä avustajan työtä hakevista henkilöistä.
– Käymme erilaisissa yhdistystilaisuuksissa kertomassa avustajan työstä. Työhön ei ole mitään koulutusvaatimusta. Työnantajien toiveena on yleensä, että ihminen on joustava ja vastuuntuntoinen.
