Lukiokoulutuksen säilyminen Laitilassa on tärkeää, arvioivat Laitilan Sanomien kuntavaalisarjaan vastanneet ehdokkaat. Useampi ehdokas huomauttaa, että lukio on Laitilan ainoa toisen asteen koulu ja siksikin merkityksellinen.

TÄSSÄ Laitilan Sanomien kuntavaalisarjan ensimmäisessä osassa aiheena on koulutus ja siihen on pyydetty haastateltava jokaiselta Laitilassa ehdokkaita kuntavaaleihin asettaneelta puolueelta tai ryhmältä.

Ryhmät ovat valinneet itse vastaavan ehdokkaan ja kyselyyn ovat vastanneet Henri Aitakari (Laitilan puolesta), Jouko Aittakari (ps.), Paula Elo (sd.), Marja-Liisa Mutka (vihr.), Jussi Perkkola (kok.), Tiina Saari (kd.), Päivi Tiihonen (vas.) sekä Ilmari Vuorela (kesk.).

VAIKKA laadukas opetus on lukion ensisijainen tehtävä ja ehdokkaista se kaikkein tärkein Laitilankin lukiossa turvattava asia, niin lukiolla nähdään olevan isompaakin arvoa.

– Lukioon panostaminen tukee Laitilan elinvoimaa ja kehitystä. Lukiolla on myös vaikutuksia paikallistalouteen, Marja-Liisa Mutka näkee.

Muista kyselyyn vastanneista ehdokkaista poiketen Jouko Aittakari ei katso lukion säilymisen olevan Laitilassa välttämätöntä.

– Lukio pitää säilyttää niin kauan kun se on taloudellisesti järkevää. Valitettavasti rakennuksessa todettujen sisäilmaongelmien vuoksi Laitila on jo menettänyt oppilaita Uuteenkaupunkiin. Oma lukio ei ole välttämätön, hän linjaa.

EHDOKKAAT esittävät pienen lukion vetovoimaisuuden lisäämiseksi erilaisia keinoja. Esiin nousevat muun muassa erilaiset stipendit, erikoistuminen ja yhteistyö eri tahojen – kuten muiden lukioiden, ammatillisten oppilaitosten sekä elinkeinoelämän – kanssa.

Jussi Perkkola nostaa esiin Mynämäen lukion Turvallisesti liikenteessä -opintojakson.

– Sen osana voi suorittaa edullisesti henkilöauton ajokortin. Tämän tyyppiset kannustimet saattaisivat vaikuttaa jatkovalintoihin peruskoulun jälkeen, hän pohtii.

LÄHES kaikki kyselyyn vastanneet ehdokkaat korostavat lukion kohdalla laadukkaaseen opetukseen satsaamisen merkitystä. Mutta miten Laitila sitten ehdokkaiden mielestä on panostanut korkeatasoiseen koulutukseen yleisesti? Vaihtelevasti, paljastavat vastaukset.

Moni ehdokas nostaa ongelmana esiin suuret ryhmäkoot.

– Eri oppimiskyvyn omaavat eivät pääse opiskelemaan täysipainoisesti. Hitaammat jäävät helposti huomiotta ja nopeammat turhautuvat, kritisoi Jouko Aittakari.

PAULA Elo korostaa, että säästöpaineista huolimatta ryhmäkoot on pidettävä riittävän pieninä, Jussi Perkkola puolestaan peräänkuuluttaa konkreettisia toimia.

– Ryhmäkokoja tulee saada pienemmiksi ja koulunkäynninohjaajien antamaa tukea pitää lisätä. Perusopetuksen tuen uuden lain toteuttaminen edellyttää myös pienempiä ryhmäkokoja. Laitilassa on runsaasti eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, joten kielentukeen opetuksessa tulee enemmän panostaa.

Maahanmuuttajataustaisten lasten riittävään tukeen kiinnittää huomiota myös Jouko Aittakari.

– Panostus maahanmuuttajalapsiin on hyvä asia, koska se mahdollisesti sitouttaa heidät ja heidän vanhempansa Laitilaan.

VAIKKA lähtökohtaisesti Laitilan koulutukseen tekemiä panostuksia ja ammattitaitoista henkilökuntaa kiitellään, niin lisäsatsauksillekin nähdään olevan tarvetta.

– Uusien oppimateriaalien hankintaan tulisi lisätä varoja enemmän. Kyläkoulujen kehittämiseen ja kiinnostavuuteen tulisi panostaa kunnolla, Tiina Saari linjaa.

Henri Aitakari kritisoi sitä, että oppikirjojen määrärahaa lisättiin siten, että vastaava summa leikattiin koulujen kalustehankinnoista.

– Määrärahaa pitäisi nostaa oikeasti ja pysyvästi, koska hinnat ovat nousseet viime vuosina huimasti myös kirjojen kohdalla ja silti kirjojen osuus opetuksen kokonaiskustannuksista on hyvin pieni.

MYÖS Marja-Liisa Mutka ja Jussi Perkkola näkevät, että lisäresursseja oppimateriaalihankintoihin tarvitaan.

– Laitila käyttää naapurikuntiin nähden niukasti rahaa perusopetuksen järjestämiseen. Määrärahat eivät riitä tällä hetkellä tarpeellisiin oppikirja- ja oppimateriaalihankintoihin. Kaikki valtiolta tuleva rahoitus, joka määräytyy opetustoimen perustein tulee käyttää opetukseen, Perkkola korostaa.

Mutka ehdottaa, että myös opettajien ja erityisopettajien määrää voitaisiin lisätä oppimistulosten kohentamiseksi.

Ilmari Vuorela näkee Laitilan hankintojen olevan tasapainossa:

– Laitilassa on oppimateriaaleissa on yhdistetty modernit tietotekniset ratkaisut ja vanhat paperiset kirjat.

ESIIN nousevat myös koulujen turvallisuus sekä työolot, joita ehdokkaat pitävät pääosin hyvinä Laitilassa. Tiina Saari nostaa yhdeksi onnistumiseksi Kappelimäen koulun yhteisopettajuuden.

– Sen myötä niin oppilaiden kuin opettajienkin turvallisuuden tunne on lisääntynyt ja opettajien työtaakka keventynyt. Se on saanut paljon kiitosta niin vanhemmilta, kuin myös heiltä, jotka ovat yhteisopettajuuteen olleet tutustumassa.

Jussi Perkkola muistuttaa myös kansalaisopiston ja musiikkiopiston merkitystä laitilalaisille ja pitää tärkeänä niiden toiminnan turvaamista.

Varppeen koulun sisäilmaongelmille ehdokkaat toivovat onnellista loppua nyt käynnissä olevan remontin myötä. Ilmari Vuorela muistuttaa kaupungin tehneen Varppeen koulussa kaikki ne toimenpiteet, joita asiantuntijat ovat suositelleet.

ON AIVAN mahdollista, että tulevalla valtuustokaudella kouluverkon koko tulee jälleen pohdittavaksi. Kysyimmekin ehdokkailta konkreettisen kysymyksen: Miten monta kyläkoulua Laitilassa tulee olla tämän vuosikymmenen päättyessä?

Henri Aitakari, Jouko Aittakari, Jussi Perkkola, Tiina Saari ja Ilmari Vuorela katsovat, että nykyistä kouluverkkoa ei tule supistaa – Tosin Aitakari, Perkkola ja Vuorela lisäsivät, että lopulta lapsimäärä ratkaisee.

Kouluverkon kokoa koskeneen kysymyksen vastauksissa ehdokkaiden joukossa erottui Marja-Liisa Mutka, jonka mielestä kaksi koulua kylissä on sopiva määrä.

Paula Elo ei puolestaan halunnut lähteä arvioimaan kylissä olevien koulujen määrää.

– Mielessä täytyy pitää, ettei pientä koulua voida ylläpitää, ellei ole tarpeeksi oppilaita. Se ei ole kustannustehokasta eikä eduksi edes koululaisille. Heidän pitää saada tasokasta opetusta, hän vastasi.

Tulisiko kasvisruuan tarjontaa lisätä Laitilassa? 

Muutama kuukausi sitten julkistettiin uudet kansalliset ravitsemussuositukset. Niiden mukaan suomalaiset syövät lihaa aivan liian paljon ja kasvisruuan osuutta pitäisikin selvästi nostaa.

Tulisiko ehdokkaiden mielestä sitten Laitilan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa lisätä kasvisruuan tarjontaa?

Kyllä, vastasi kolme kyselyymme vastannutta ehdokasta. Ei, vastasi kolme ehdokasta. Ehkä, vastasi yksi.

Jouko Aittakari, Tiina Saari ja Ilmari Vuorela liputtavat nykyisen käytännön puolesta.

– Koulujen ruoka on tällä hetkellä jo monipuolista ja kasvisvaihtoehtoja on saatavilla, Ilmari Vuorela näkee.

– Kasviksia voidaan lisätä aterioihin, mutta lihaa ei voi jättää pois. Pitää olla molemmat vaihtoehdot, vastasi Aittakari, joka kertoi kuulleensa, että kasvisruuasta iso osa päätyy jäteastiaan.

– Kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavan ruuan tulee olla monipuolista ja täysipainoista, joka edistää lapsen fyysistä hyvinvointia, Tiina Saari perusteli.

Henri Aitakari, Marja-Liisa Mutka ja Paula Elo puolestaan katsovat, että kasvisten osuutta pitäisi lisätä – Aitakari tosin korosti, että nimenomaan kotimaisten kasvisten osuutta.

– Tein asiasta kuntalaisaloitteen noin 15 vuotta sitten. Silloin vastaus oli, että kasvisruokaa ei voida lisätä. Viime kaudella teimme Janne Kuusiston kanssa aloitteen kaupungin käyttämien ruoan raaka-aineiden kotimaisuusasteen nostamisesta. Sekään ei oikein johtanut mihinkään, hän harmitteli.

Jussi Perkkola vastaa, ettei voi vastata kyllä tai ei.

– Kasvisruokaa tulee olla tarjolla halukkaille, mutta se ei saa korvata liha- ja kalaruokia.

Moni vastaajista toivoo, että varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokalistoilla näkyisivät erityisesti kotimaiset ja lähellä tuotetut raaka-aineet.