Laitilan Sanomien kuntavaalisarjan kolmannessa osassa aiheena on kotoutuminen, ja siihen on pyydetty haastateltava jokaiselta Laitilassa ehdokkaita kuntavaaleihin asettaneelta puolueelta tai ryhmältä.
Ryhmät ovat valinneet itse vastaavan ehdokkaan ja kyselyyn ovat vastanneet Viktoria Hulenko (kesk.), Eriika Yliniemi (vihr.), Iryna Tsabanova (kd.), Nina Arokoivu (Laitilan puolesta), Jarkko Männistö (kok.), Monika Jakubcova (sd.) ja Tuija Niittumaa (ps.). Kysely lähetettiin myös Päivi Tiihoselle (vas.), mutta häneltä ei saatu määräaikaan mennessä vastausta.
Männistö, Hulenko ja Tsabanova antoivat kukin Laitilan kotouttamistoimille täyden kympin. Hulenkon mukaan Laitila on tehnyt erinomaista työtä. Myös Tsabanova on tyytyväinen.
– Laitilan monipuoliset palvelut tarjoavat maahanmuuttajille tärkeää tukea, jotta he voivat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia. Laitilassa toimii monikulttuurisuusneuvosto, joka on keskeinen toimija maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa, Tsabanova perustelee.
Männistö jakoi kiitosta erityisesti Laitilan nopeasta reagoinnista vuonna 2022 Venäjän hyökkäyssodan alettua.
– Tilapäistä suojelua hakeville järjestettiin nopeasti asuminen, koulut varhaiskasvatuksesta lähtien sekä neuvonta elämässä eteenpäin Laitilassa. Kun heille vuoden Suomessa asumisen jälkeen tuli oikeus hakea kotikuntaa, monet jäivät paikkakunnalle, Männistö toteaa.
Arokoivu, Yliniemi ja Niittumaa antoivat kukin arvosanan kahdeksan. Yliniemi ja Niittumaa perustelivat kantansa lähes identtisillä saatesanoilla: Parannettavaa on aina.
Jakubcova puolestaan huomautti, että sota-alueelta tulleiden kotouttamiselle hän antaa arvosanan kahdeksan.
– Mutta muiden maahanmuuttajien kohdalla arvosanaksi jää vain 5. Toiminta on melkein näkymätöntä. Kaikki tieto pitää itse etsiä netistä ja tehdä toimenpiteet netissä tai Raumalla, Jakubcova huomauttaa.
Kun ehdokkailta kysyttiin, onko Laitila panostanut riittävästi S2-kielen opetukseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa suurin osa vastasi kyllä. Yliniemi katsoi, että tätä arvioivat parhaiten lapsiperheet, joita asia koskee.
Jakubcovalla on henkilökohtaista kokemusta S2-kielen opetuksesta varhaiskasvatuksesta.
– Minun mielestäni päiväkodissa on todella hyvä S2- kielen opetus, ja olen itse ollut oman kahden taaperon kohdalla tyytyväinen. Lapset puhuvat kotona viroa, slovakiaa sekä englantia suomen kielen lisäksi, hän kertoo.
Myös Tsabanovalla on työnsä kautta kokemusta asiasta.
– Laitilassa koulut toteuttavat kaikkia toimenpiteitä, joiden avulla maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat tukea sopeutumisessa uuteen kouluyhteisöön ja yhteiskuntaan. Itse olen koulunkäynninohjaaja ja toimiin Laitilan lukiossa ja Varppeen koulussa S2-oppilaiden tukena, Tsabanova kertoo.
Se, pitäisikö Laitilan pyrkiä houkuttelemaan paikkakunnalle lisää maahanmuuttajia, jakaa mielipiteitä. Niittumaan mukaan Laitilan ei pitäisi aktiivisesti pyrkiä houkuttelemaan lisää maahanmuuttajia. Hulenko huomauttaa, että Laitilassa on tällä hetkellä työttömiä niin paljon, ettei paikkakunnalle kannata houkutella lisää ulkomaalaisia vaan täytyy miettiä, miten kaikki työllistetään.
Männistön mukaan Laitila tarvitsee maahanmuuttoa, jotta väkiluku säilyy ja sitä saadaan kasvatettua.
– Tällä saadaan säilytettyä ja mahdollisesti jopa lisätä kaikkia palveluja Laitilassa. Saatava valtionapu tukee tätäkin osa-aluetta, Männistö kertoo.
Myös Tsabanova on maahanmuuton edistämisen kannalla.
– Laitila on houkutteleva paikka maahanmuuttajille, erityisesti ukrainalaisille, sillä töitä on aina tarjolla. Aktiivinen kotouttaminen, kielikoulutus ja tuki voivat tehdä maahanmuutosta hyödyllistä niin maahanmuuttajille kuin paikalliselle yhteisölle, hän sanoo.
Yliniemen mukaan Laitilasta pitäisi pyrkiä tekemään houkutteleva asuinpaikka aivan kaikille.
– Ilmastokriisin myötä Suomeen tulee enemmän maahanmuuttajia ja tähän on oltava valmis. Maahanmuuttajia ei kuitenkaan tule ajatella väestöpyramidin tilkitsijöinä vaan Laitilan kuten koko yhteiskunnan tulee muuttua vastaamaan väestönkehityksen suuntaa, Yliniemi kertoo.
Suurimmat haasteet maahanmuuttajien kotoutumisessa liittyivät useimmissa vastauksissa paikallisten ja maahanmuuttajien kohtaamiseen sekä suomen kielen taitoon. Kielitaidon nostivat jossain muodossa esiin Niittumaa, Hulenko, Männistö ja Tsabanova. Tsabanova muistuttaa, että Laitilassa on sekä työn perässä tulleita että
sotaa paenneita maahanmuuttajia.– Näiden kahden ryhmän välillä on kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä ja heidän haasteensa ovat usein samankaltaisia ja suurin haaste on kielimuuri, Tsabanova kertoo.
Yliniemi nosti esiin rasismin ja ennakkoluulot.
– Jokainen laitilalainen voi osallistua kotoutumiseen olemalla ystävällinen ja toisia ihmisiä kunnioittava, Yliniemi huomauttaa.
Männistön mukaan suurin haaste on se, että maahanmuuttajat pysyttelevät mielellään omissa ryhmissään.
– Näin hidastuu sopeutuminen, suomen kielen oppiminen ja sitä kautta opiskelun sekä työnsaannin vaikeutuminen. Kotoutuminen ei suju aivan täydellä teholla, Männistö lisää.
Jakubcovan mukaan Laitilassa on keskitytty auttamaan sota-alueilta tulleita, ja muiden on ollut vaikea saada apua edes kysymällä.
– Suurin haaste on töiden saamisessa silloinkin, kun henkilö on ollut pitkään Suomessa ja hänellä on kieli hallussa ja ammattitaito olemassa.
Arokoivu pohtii koululaisille suunnatun tuen riittävyyttä, jos maahanmuuttajia on paljon.
– Kouluissamme on omillakin lapsillamme haasteita, onko meillä mahdollisuus oikeasti antaa tarvittava tuki kaikille sitä tarvitseville jos oikein kovasti tunkua on, Arokoivu huomauttaa.