Tarja Uusitalo
Tänä päivänä ihmiset elävät yhä pidempään. Tilastokeskuksesta saamani tiedon mukaan vuonna 1950 suomalaisen miehen keskimääräinen elinikä oli vain 51 ja naisen 59 vuotta. Tilanne on onneksi muuttunut; vuonna 2023 syntyneiden poikien elinajanodote oli 79 ja tyttöjen 84,2 vuotta. 65-vuoden eläkeiän saavuttaneen suomalaismiehen elinajanodote 2023 oli 18,3 ja naisen 21,7 vuotta. Eliniän piteneminen on melkoinen yhteiskunnallinen saavutus. Elämään on saatu vuosia, nyt on hyvä miettiä myös niiden laatua paitsi tämän päivän, myös tulevaisuuden kannalta.
Diabetes on tänä päivänä hyvin yleinen kansansairaus, ja hälyttävää on, että yhä nuoremmat sairastuvat siihen. Ylipaino on aikuistyypin diabeteksen tärkein riskitekijä, mutta toki diabetesta todetaan normaalipainoisillakin ihmisillä. Joka viides suomalainen mies ja lähes joka kolmas nainen on vähintään kohtalaisessa riskissä sairastua diabetekseen.
Diabetesta sairastaa arviolta yli 500 000 suomalaista; heistä kolmella neljästä on aikuistyypin diabetes. Kaikista diabeetikoista jopa viidesosa sairastaa sitä tietämättään. Sairaus onkin salakavala, sillä se on usein pitkään oireeton, mutta voi silti aiheuttaa hiljaisia komplikaatioita eri puolille elimistöä. Kun diagnosoimattomat tapaukset otetaan huomioon, vuonna 2023 diabetesta sairasti 65 vuotta täyttäneistä naisista 23 prosenttia ja miehistä 26 prosenttia.
Diabeteksessa veren sokeripitoisuus on pitkäaikaisesti suurentunut. Mikäli paastosokeri on kaksi kertaa yli 7,0 mmol/l tai pitkäaikaissokeri on 48 mmol/mol tai yli, kyse on diabeteksesta. Diabeteksen esiasteella tarkoitetaan lievempää sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Tällöin kahden tunnin sokerirasituskokeessa on poikkeavuutta, mutta diabeteksen kriteerit eivät vielä täyty.
Diabetes ei ole vain sokeriaineenvaihdunnan häiriö, vaan se tulisi nähdä valtimotautina. Diabeteksen hoidon tärkein tavoite onkin ehkäistä komplikaatioita, jotka ovat kalliita hoitaa ja usein vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun. Näitä ovat ateroskleroosi eli valtimoiden kovettumistauti aiheuttaen muun muassa sepelvaltimotautia ja sydäninfarkteja, aivotapahtumia, alaraajojen verenkierto-ongelmia, mikä saattaa johtaa jopa amputaatioon. Muut yleiset ja usein ennaltaehkäistävät komplikaatiot liittyvät silmiin, munuaisiin ja hermostoon.
Usein sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät kerääntyvät; samalla henkilöllä on ylipainoa, koholla olevat verenpaineet ja kolesterolit. Ja kokeissa löytyy vielä heikentynyt sokerinsieto tai diabetes. Puhutaan metabolisesta oireyhtymästä. Mutta vaikka riskitekijöitä olisi kertynyt useita, ei kuitenkaan pidä lannistua.
Suomalaisessa tutkimuksessa on jo vuosia sitten osoitettu, että diabeteksen puhkeaminen korkean riskin potilailla voidaan estää jopa 58 prosentilla elämäntapamuutosten avulla. Elintapahoito tähtää laihtumiseen, mutta ihannepainoa ei tarvitse tavoitella, sillä jo 5-10 prosentin painon lasku on sairauksien hoidossa merkityksellinen. Elintapahoidon lisäksi usein tarvitaan sokeriarvoja, verenpainetta ja kolesteroliarvoja laskevaa lääkitystä. On tärkeää, että hoito on kokonaisvaltaista ja tavoitteellista ja että tavoitteet myös saavutetaan, lääkkeillä tai ilman.
