Vakka-Suomen maatiloille kohdistuu tänä vuonna erityisen paljon laadunarvioinnin valvontaa.
Komissio on määritellyt kevään 2025 ilmakuva-alueet sekä laadunarviointialueet. Suurin osa otantalohkoista valitaan korkean resoluution satelliittikuva-alueilta, joita on koko maassa 16. Seitsemän näistä sijaitsee kokonaan Varsinais-Suomessa, ja Vakka-Suomessa viisi. Kuudennestakin osa sijoittuu Vakka-Suomeen.
– Parin vuoden ajan olemme kuulleet tällaisesta valvonnasta, mutta se ei ole aiemmin osunut tänne, maaseutupäällikkö Petri Puustinen Vehmaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelta toteaa.
Laadunarvioinnin valvontaa tehdään Laitilassa muun muassa Vaimaron, Ihoden, Polttilan, Untamalan ja Suontaan alueilla. Pyhäranta kuuluu lähes kokonaan valvontaotantaan Reilaa ja Santtiotta lukuun ottamatta. Uudessakaupungissa valvontaa on erityisesti Kalannin alueella, mutta myös Lokalahdella. Pyhämaa ei kuulu otanta-alueeseen.
Valvontapäällikkö Anni Mäkinen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta sanoo, että komission määräyksiin ei voi kansallisesti vaikuttaa.
– Sen tarkempaa tietoa meillä ei ole, miksi valvonta osuu juuri tälle alueelle. Ehkä syynä on se, että tällä alueella on erilaisia tukia ja tukiehtoja paljon käytössä. Kun on erilaisia kasveja, saadaan eri tukiasioita valvottua laajasti.
Suurimmalla osalla otannassa olevista tiloista tarkastetaan vain yksittäisiä lohkoja.
Kesän aikana ely-keskuksen tarkastajat tekevät tarkastuskäyntejä yksittäisille lohkoille. Niiden tarkoituksena on todentaa lohkolta haettujen tukien ehtojen noudattamista.
– Käynnit liittyvät Ruokaviraston tekemään laadunarviointiin, jolla varmistetaan tukijärjestelmien toimivuus ja tietojen oikeellisuus, Puustinen kertoo.
Jos käynnin aikana havaitaan, että kasvu- ja peruslohkon rajassa on korjaamista tai ilmoitettu kasvi poikkeaa maastossa havaitusta, tuenhakijalle lähetetään korjauskehotus. Hakemusta korjaamalla tuenhakija voi välttää seuraamuksen. Korjauskehotus tulee Vipu-mobiiliin.
Laadunarvioinnin valvontaan maatalousyrittäjän kannattaa valmistautua tekemällä tukihakemus oikein ja asianmukaisesti.
– Näistä laadunarvioinnin havainnoista lasketaan kansallisia virheprosentteja ja mikäli virheprosentit nousevat kovin suuriksi, Ruokavirasto joutuu tekemään korjaavia toimenpiteitä. Tästä syystä on kaikkien etu, että mahdollisimman vähän virheitä syntyisi ja tukihakemukset olisivat mahdollisimman oikein siinä vaiheessa kun laadunarviointi alkaa, Mäkinen sanoo.
– Tänä vuonna muutamia korjaavia toimenpiteitä on näiden aikaisempien vuosien laadunarviointien tulosten perusteella jouduttu ottamaan käyttöön.
Mäkinen esitteli laadunarvioinnin valvontaa viljelijöiden tukikoulutuksessa Laitilan kaupungintalolla 18.3., Puustinen esitelmöi Uudessakaupungissa 24.3.
Maatalousmaita enemmän, tiloja vähemmän
Tiloja oli vuonna 2010 Varsinais-Suomessa 6538, viime vuonna enää 4269.
Käytössä olevaa maatalousmaata oli 46 hehtaaria vuonna 2010, viime vuonna 69 hehtaaria.
Lähde: maaseutu.fi
Varsinais-Suomen sato vuonna 2024
säilörehu 311,6 milj.kg
sokerijuurikas 294,6 milj.kg
vehnä 255,5 milj.kg
kaura 209,4 milj.kg
ohra 179,5 milj.kg
peruna 32,3 milj.kg
herne 23,7 milj.kg
ruis 18,6 milj. kg
rypsi ja rapsi 8,5 milj.kg
härkäpapu 5,9 milj.kg
kumina 0,6 milj.kg
Lähde: maaseutu.fi
Kipsikäsittely vähintään neljälle hehtaarille
Jos kipsikäsittely kiinnostaa, sitä voi kokeilla pienellä alalla, käsittelyä ei tarvitse tehdä koko pinta-alalle.
– Kipsikäsittelyä on haettava kuitenkin kerralla vähintään 4 hehtaarin alalle, Sirke Mahkonen MTK-Varsinais-Suomesta kertoi viljelijöiden tukikoulutuksessa.
Eniten hyötyä kipsikäsittelystä on savimaalla sekä korkean P-arvon kaltevilla lohkoilla. Suosituksena on, että kipsi kevytmuokataan maahan osana normaaleja syystoimenpiteitä. Muokkaus tulisi tehdä mahdollisimman pian levityksen jälkeen.
– Monivuotisille kasveille kipsiä voi levittää vain kasvuston uudistamisen yhteydessä, Mahkonen totesi.
Mikäli pelto vähintään kevytmuokataan kipsin levityksen jälkeen, voidaan kylvö tehdä tavanomaiseen tapaan saman syksyn aikana. Aitosuorakylvö tulee jättää seuraavaan kevääseen.
Kipsikäsittelystä saa tietoa verkko-osoitteesta www.ely-keskus.fi/kipsinlevitys