Odotetusti kyläkoulut nousivat Laitilan Sanomien, MTK-Laitilan ja Laitilan-Pyhärannan Yrittäjien vaalipaneelin keskeisimmäksi aiheeksi. Ikäluokat pienenevät koko maassa ja viime keväänä julkaistujen oppilasennusteiden mukaan Laitilassa on lukuvuonna 2027–2028 noin 150 alakoululaista vähemmän kuin tällä hetkellä. Lisäksi aiemmin on ennustettu, että jo lukuvuonna 2028–2029 kaikki alakoululaiset mahtuisivat Kappelimäen kouluun.
Kun ehdokkaita pyydettiin äänestämään kyläkoulujen tulevaisuudesta, kahta lukuun ottamatta panelistit äänestivät koulujen lakkauttamista vastaan. Hanna Lahtonen (sd.) ja Riikka Wessman (vihr.) katsoivat, ettei kyläkoulujen sulkeminen ei täysin poissuljettu.
Katri Jalonen (kesk.) huomautti, että vaikka kaikki tietävät miltä tulevaisuus oppilasennusteiden valossa näyttää, suuntaukseen täytyy pyrkiä vaikuttamaan.
– Ettei se menisi niin kuin se näyttää tällä hetkellä. Realisti täytyy olla, mutta toivottavasti ei siihen (sulkemiseen) jouduta, Jalonen täsmensi omaa ei-vastaustaan.
Lahtonen huomautti, ettei hänellä ole mitään erityistä halua sulkea kyläkouluja.
– Äänestin näin siksi, että vaikuttaa siltä, että joku kyläkoulu tulee loppumaan, jos lapsilukukehitys jatkuu tällaisena, Lahtonen sanoi.
Lahtonen lisäsi, että jos lapsia syntyy vuosittain vain 60, heidän jakamisensa kovin moneen kouluun on vaikeaa.
– Minä näen, että tämä on vain tahtotilasta kiinni. Vääjämätöntä on se, että lapset vähenevät, ja jossain vaiheessa vastaan tulee kipeitä ratkaisuja. Näen kuitenkin, että tätä ajetaan systemaattisesti siihen, että kyläkoulut lopetetaan ja olen sitä vastaan, Janne Kuusisto (Laitilan puolesta -yhteislista) kommentoi.
Tiina Saaren (kd.) mukaan kyläkoulujen kehittämistä pitäisi miettiä.
– Perheillä tulisi olla mahdollisuus valita pienen ja suuren koulun välillä. Laitilan tulisi nähdä kyläkoulut voimavarana, Saari lisäsi.
Juha Raittisen (ps.) mukaan Laitilassa ei toteudu se, että lapsi pääsisi lähellä olevaan kouluun.
– Jos ajatellaan Koverossa asuvia lapsia niin lähikoulu on Kappelimäen koulu, vaikka Kodjalaan on kolme kilometriä. Jotenkin tuntuu, että kyläkoulut halutaan lopettaa väkisin ja siirtää lapset keskustaan, Raittinen sanoi.
Heikki Peltolan (kok.) mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, ettei olemassa olevia neljää kyläkoulua ei ole tarpeen lopettaa seuraavan viiden vuoden aikana.
– Kylät yrittävät tällä hetkellä saada lisää asukkaita ja se tietysti voi vilkastuttaa tätä hommaa, Peltola sanoi.
Myös Wessman huomautti, että vaikka hän äänesti kyllä, hän ei ehdoin tahdoin ole kouluja lakkauttamassa. Hän kertoi kuitenkin olevansa realisti ja sanoi, että asiasta pitää voida keskustella, jos oppilasmäärä laskee liian alas.
Hän kuitenkin pohti, että voisiko kyläkoulujen vetovoimaa parantaa erikoistumisilla.
– Esimerkiksi luontokoululla, jossa opetus tapahtuisi ulkona niin paljon kuin mahdollista. Tällä voitaisiin houkutella perheitä myös keskustasta, jolloin liikennettä olisi myös kyläkoulujen suuntaan, Wessman esitti.
Aiheeseen palattiin myös yleisökysymyksissä. Parvelta kysyttiin, voisiko Laitila tehdä sitovan koulurauhapäätöksen. Tällä voitaisiin kysyjän mukaan ehkäistä sitä, etteivät perheet muuta pois kyliltä pelätessään koulun joutuvan jossain vaiheessa lakkautusuhan alle.
Tämä jakoi panelistien mielipiteitä. Kuusisto kritisoi sivistysvaliokunnan päätöstä kävellä aiemmin sovitun koulurauhapäätöksen yli silloin kun Itäkulman koulun lopettamisesta päätettiin.
Saari piti aiempaa koulurauhapäätöstä hyvänä, mutta Kuusiston tavoin hän kritisoi sitä, että päätöksen yli käveltiin. Tästä syystä Saari ei vaikuttanut olevan vakuuttunut siitä, että sitovaa koulurauhapäätöstä voitaisiin tehdä.
Lahtonen ilmoitti, ettei hän ole koulurauhapäätöksen kannalla.
– On mielestäni aika keinotekoista sanoa, että 19 oppilasta on liian vähän mutta 21 on riittävästi. Koulun täytyy olla sellainen, että opetus on järkevästi järjestettävissä, Lahtonen lisäsi.
Myös Jalonen suhtautui sitovaan päätökseen varauksella.
– Missä raja menee ja kuka määrittelee sen, mikä on se aika? Reunaehtojen määrittely on vaikea tehtävä, Jalonen pohti.
Raittinen huomautti, että jos Laitilassa joskus jouduttaisiin lakkauttamaan kyläkoulu, sitä ei saisi tehdä yhtä kireällä aikataululla kuin viime keväänä.
– Se oli minusta erittäin raaka veto ilmoittaa vanhemmille, että kahden kuukauden päästä koulua ei ole. Jos tällaiseen valitettavaan päätökseen joskus joudutaan, tarvitaan pidempi vuoden tai kahden siirtymäaika, jotta vanhemmilla on aikaa reagoida, Raittinen lisäsi.
Peltola muistutti, ettei Itäkulman koulussa olisi tämän lukuvuoden alussa ollut ainuttakaan ekaluokkalaista.
– Ei sekään oikein hyvältä maistu. Asiaa täytyy tarkastella kokonaisuuden näkökulmasta, Peltola sanoi.
Miten Laitilan voisi houkutella paikkakunnalle uusia yrittäjiä?
Laitilan-Pyhärannan Yrittäjien puheenjohtaja Tiina Kontra kysyi ehdokkailta, miten Laitila voisi houkutella paikkakunnalle uusia yrityksiä. Janne Kuusisto (Laitilan puolesta), Riikka Wessman (vihr.) ja Tiina Saari (kd.) olivat sitä mieltä, että Laitilan pitäisi markkinoida itseään paremmin yritysmyönteisenä kaupunkina.
– Mutta tämä on niitä asioita, jotka olisi varmaan jo tehty jos ne olisivat helppoja, Kuusisto lisäsi.
Katri Jalonen (kesk.) katsoi, että Laitilassa on tehty jo todella paljon töitä yritysten houkuttelemiseksi. Juha Raittinen (ps.) pohti puolestaan, voisiko yrityksiä houkutella Laitilaan matalammalla vuokratasolla.
– Se on tietysti hankalaa, jos paikat ovat yksityisomistuksessa. Mutta markkinoimalla yhdessä vuokranantajien kanssa niitä paikkoja, joita täällä on tarjolla, Raittinen sanoi.
Hanna Lahtosen (sd.) mukaan Laitilaan tarvittaisiin teollisuustontteja. Lahtonen muistutti, että Laitila on ollut ketterä liikkeissään silloin, jos joku yritys on halunnut Laitilaan tulla. Lahtonen näkee mahdollisuuksia myös siinä, että te-palvelut siirtyivät kaupungin vastuulle vuoden vaihteessa. Te-palveluiden kautta voidaan hänen mukaansa tukea pieniä yrityksiä.
– Ja niistä voi myöhemmin kasvaa isompia. Niille voidaan tarjota tukea tiiviimmin ja pidemmän aikaa, hän lisäsi.
Heikki Peltola (kok.) näki, että päättäjät voisivat tehdä tutustumiskäyntejä niille paikkakunnille, jotka ovat onnistuneet houkuttelemaan uusia yrityksiä.
– Nykyisiä yrityksiä pitää enemmän ja enemmän tukea ja olla heidän huolissaan ja murheissaan mukana, Peltola kertoi.
Onko lähiruuan määrää mahdollista lisätä kaupungin hankinnoissa?
MTK-Laitilan puheenjohtaja Anttoni Raitamäki haastoi ehdokkaat miettimään, olisiko Laitilan mahdollista lisätä hankinnoissaan lähiruuan määrää. Panelistien kesken vaikutti olevan lähes täydellinen yksimielisyys sekä lähiruuan tukemisen tärkeydestä että kysymyksen vaikeudesta.
– Tähän ei valtuutettu voi hirveästi vaikuttaa. Ideaalitilanne olisi, että meillä tulisi laitilalaista viljaa, perunaa ja kananmunaa pöytään, mutta laki hankaloittaa asiaa, Janne Kuusisto (Laitilan puolesta) huomautti.
Hanna Lahtonen (sd.) muistutti, että ruokahankinnoissa on monta kertaa yritetty saada mukaan paikallisia yrityksiä.
– Mutta siinä ei ole onnistuttu. Se ei ole ihan niin yksinkertaista, Lahtonen lisäsi.
Hänen mukaansa yksi keino voisi olla pilkkoa hankintoja niin pieniin osiin, että paikallisilla yrityksille on mahdollisuus tehdä tarjouksia.
Heikki Peltola (kok.) muistutti, että laitilalaisia tuotteita saattaa päätyä kaupungin keittiöihin myös isojen tukkurien kautta.
