Pyhärannassa on ehdokkaita kuudelta puolueelta ja yhdeltä yhteislistalta. Laitilan Sanomat pyysi ryhmiä nimeämään ehdokkaat, jotka vastaavat lehden kysymyksiin. Vastauksia saatiin Liike Nyt -puolueelta, demareilta, kokoomuksesta, Yhteinen Pyhäranta -yhteislistalta sekä keskustalta. Laitilan Sanomat lähestyi myös perussuomalaisia ja Vapauden liittoa, mutta heiltä vastauksia ei saatu määräaikaan mennessä.
Erimielisyydet ovat hidastaneet Pyhärannan päätöksentekoa ja vaikeuttaneet kunnan kehitystä. Ehdokkaita pyydettiin nimeämään konkreettisia keinoja kunnan päätöksentekokulttuurin parantamiseksi.
– Kunnan kehitystä eivät saa hidastaa jahkailu tai poliittiset erimielisyydet. Ratkaisut tehdään kuntalaisten edun mukaisesti, ei pelkästään poliittisista syistä, Heljä Isotalo-Iivonen (Liike nyt) huomauttaa.
Taru Rantanen (sd.) uskoo, että paljon on kiinni asenteesta.
– Hyvä asenne tarttuu, kun sille vaan annetaan tilaa ja mahdollisuus. Kiitä ja kannusta. Ole rehellinen ja yritä tehdä parhaasi. Kuuntele muita ja arvosta heidän mielipiteitään. Erehtyminen on inhimillistä, joten ohjaa ja auta, Taru Rantanen summaa.
Yhteinen Pyhäranta -yhteislistan ehdokas Petra Rantanen peräänkuuluttaa asiallista keskustelua.
– Ratkaisut löytyvät yleensä itsestään, kun eri mieltä olevat osapuolet ymmärtävät toisiaan, Petra Rantanen lisää.
Jani Seikkula (kok.) kertoo jo kuluvalla valtuustokaudella yrittäneensä saada Pyhärantaan perinteisempää kunnallishallintoon liittyvää keskustelu- ja neuvottelukulttuuria.
– Mutta valitettavasti enemmistöryhmä on kokenut omaksi parhaakseen tehdä päätökset itsenäisesti eikä suurin ryhmä ole perinteiseen tapaan kutsunut valtuustoryhmiä koolle. Meidän ryhmä ja minut on kuluneella valtuustokaudella sivuutettu, emmekä ole saaneet osallistua monenkaan asian valmisteluun, Seikkula kertoo.
Hänen mukaansa ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tehdä kokouksessa muutosesitys tai jättää eriävä mielipide.
– Jos tulen valituksi, niin pyrin taatusti palauttamaan iltakoulut ja vastaavat toimintatavat takaisin Pyhärannan päätöksentekoon, hän huomauttaa.
Jari Heikkilä (kesk.) pitää tärkeänä, että asiat valmistellaan kunnolla ja että viranhaltijat tuntevat kuntalain kunnolla. Hänen mukaansa sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajiston on pidettävä toisiinsa säännöllisesti yhteyttä.
– Selväähän on, että eri mielipiteitä löytyy ja minusta se on toisaalta hyvä asia. Mutta kun kaikki tehdään yhteisen hyvän eteen, uskon, että lopputulos on hyvä, Heikkilä sanoo.
Ikäluokat pienenevät koko maassa eikä Pyhäranta ole tässä poikkeus. Kunnassa on kolme koulua, jotka sijaitsevat kolmessa kyläkeskuksessa eli Reilassa, Rohdaisissa ja Ihodessa. Ehdokkailta kysyttiin olisivatko he valmiita karsimaan muista palveluista tai nostamaan veroprosentteja säilyttääkseen kaikki kolme koulua.
Veronkorotukset saivat ehdokkailta hyvin vähän kannatusta.
– Ensisijaisesti etsisin säästöjä muualta ja pyrkisin lisäämään kunnan tuloja ennen kuin veronkorotuksia harkitaan. Pyhäranta on asukasmäärältään pieni kunta, ja kuitenkin samalla etäisyydet kunnan sisällä ovat pitkiä, joten nykyiset koulut ovat tärkeitä, Isotalo-Iivonen vastasi.
Taru Rantanen huomautti, että koulujen lakkautamisesta on puhuttu jo 20 vuotta. Hän näkee tärkeänä, että kouluille määritellään minimioppilasmäärät.
– Niiden avulla voimme näyttää halumme pitää kouluista kiinni. Se antaa positiivista kuntakuvaa ulospäin ja innostaa ihmisiä muuttamaan alueelle. Pieniä kouluja arvostetaan, Taru Rantanen kertoo.
Petra Rantanen huomauttaa, että Suomessa on lakkautettu 59 prosenttia peruskouluista, joista lähes kaikki ovat sijainneet maaseudulla. Hän muistuttaa, että lapsen oikeuksiin kuuluu, että lasten etu on otettava päätöksenteossa huomioon ensisijaisena harkintaperusteena.
Petra Rantanen tuo esiin myös, että lain mukaan koulumatkojen tulee olla mahdollisimman lyhyet. Koulujen säilyttäminen ei kuitenkaan hänen mukaansa saa vaikuttaa kunnan muihin palveluihin negatiivisesti tai nostaa veroprosenttia.
– Kouluverkon supistamisessa ei voi laskea vain suoraan säästöjä ottamatta huomioon lisääntyviä kustannuksia muissa toiminnoissa ja kunnan yhden alueen nopean näivettymisen seurauksia, Petra Rantanen lisää.
Seikkula muistuttaa, että kokoomus on pyrkinyt turvaamaan palveluita kaikissa kyläkeskuksissa. Hän kertoo tehneensä kuluvalla vaalikaudella ehdotuksia taloudellisesti kannattavia ehdotuksia kolmen koulun kehittämisestä ja kertoo pyrkivänsä jatkamaan tätä työtä siinä tapauksessa, että tulee valituksi. Hän myös peräänkuuluttaa vastuullista taloudenpitoa.
– Kuluneella valtuustokaudella on vastuuttomasti käytetty aiempien valtuustokausien aikana kerätty varallisuus eikä nykyinen enemmistö ole turvannut palveluiden jatkumista, Seikkula huomauttaa.
Heikkilän mukaan kolmen koulun säilyttäminen on tavoite mikäli kunnan talous mahdollistaa sen. Hänen mukaansa kouluihin tulisi tehdä kuntokartoitukset, jotta niiden todellinen kunto ja remonttitarpeet saadaan selville.
– Lakisääteisistä palveluista ei voi karsia ja verojen nostoonkin on vaikea lähteä. Mieluummin pitäisi löytää säästöjä jostakin mutta vaikeaa on sekin. Tästä asiasta voisi järjestää kuntalaiskyselyn jos ja kun asia tulee ajankohtaiseksi. Silloin kouluasia tulisi konkreettisesti esiin kunnan talouteen nähden, Heikkilä ehdottaa.
Miten Pyhärannan elinvoimaa vahvistetaan?
Heljä Isotalo-Iivonen (liike nyt): Pyhärannan elinvoimaa voidaan vahvistaa yrittäjäystävällisyydellä, uusien asukkaiden houkuttelemisella ja matkailun kehittämisellä.
Taru Rantanen (sd.): Teollisuuden ja työpaikkojen luomisella alueelle.Tarvitsemme edullisia vuokra-asuntoja, jotta muuttaminen helpottuu. Pienten koulujen ja päiväkotien markkinointi kohderyhmälle on tärkeää.
Petra Rantanen (yp.): Ihmiset pitävät yllä elinvoimaa, ja kunnassa on pidettävä huolta ihmisistä. Lapsiperheille on turvattava hyvä varhaiskasvatus sekä oppimisympäristö kyläkouluissa. Asuminen on tehtävä helpoksi joustavilla rakennuslupaprosesseilla. Elinkeinoasioiden edistäminen houkuttelee yrittäjiä ja investointeja kuntaan. Nämä kolme asiaa luovat positiivisen kierteen, missä elinvoimainen Pyhäranta pystyy investoimaan ja kehittämään palveluita, sekä houkuttelemaan uusia asukkaita.
Jani Seikkula (kok.): Tällä hetkellä Pyhärannassa on paljon hankkeita valmistelussa kuten rantaosayleiskaava, jonka valmistelussa estetään lisärakentaminen. Nykyinen enemmistö enemmänkin kieltää ja estää elinvoiman kasvamista. Monet puheenvuorot ja aloitteet, joita olen tehnyt, mukaan lukien tavoite alentaa verotusta, muodostavat mahdollisuuksia kehittyä tavoilla, jotka kasvattavat kunnan elinvoimaa.
Jari Heikkilä (kesk.): Pyhärantaan pitäisi saada uusia asukkaita. Se on tärkein asia. Sitä seuraavan valtuuston on syytä miettiä tarkasti,miten se tehdään. Myös jotain teollisuuden investointeja pitää houkutella kuntaan. Kirikallion alue sijaitsee hyvällä paikalla niitä ajatellen. Pyhärannan monimuotoista luontoa kannattaisi myös mainostaa. Sillä onhan Pyhäranta karu keidas.
