Fertilexin tehtaalla järjestettiin maanantaina avajaiset, joissa keskusteltiin ravinnekierron parantamisesta ja Saaristomeren tilasta.
Tilaisuuteen osallistui kansanedustajia Saaristomeri-ryhmästä sekä Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmästä, vihreän teknologian yritysten edustajia sekä ympäristöministeri Sari Multala (kok.).
Eduskunnan Saaristomeri-ryhmä teki heti tilaisuuden jälkeen ehdotuksen, että hallituksen puoliväliriihessä käsiteltäisiin ravinnekiertoa vauhdittavia päätöksiä.
– Saaristomeri-ohjelman ja pilottialuetyön rinnalle tarvitaan kierrätyslannoitemarkkinaa vauhdittavia kannusteita ja päätöstä vaiheittaisesta siirtymisestä enenevässä määrin orgaanisiin lannoitteisiin, Laitilassa vieraillut eduskunnan Saaristomeriryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) korosti.
Unescon Saaristomeren suojelija, kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (kok.) totesi myös, että Suomessa lantafosforilla voitaisiin kattaa merkittävä osa viljelykasvien fosforitarpeesta, jos sitä käytettäisiin ravinnealijäämäisillä pelloilla.
– Nyt lannoitteemme tulee Venäjältä. Lannan hyödyntämisen esteenä on kuljetuksen ja käsittelyn kannattamattomuus, johon on löydettävä tukimalli.
Saaristomeri-ryhmän ehdotus oli mannaa Fertilexin johdolle. Tällä hetkellä yritysten ravinnekiertotuki on sidottu biokaasun käyttöön, eikä Fertilexillä ole sitä siksi mahdollisuutta saada.
Eloranta myönsi, että kun edellinen hallitus käynnisti ravinnekiertotuen, Fertilexin innovaatiosta ei vielä tiedetty.
– Ravinnekiertotuki tulee laajentaa teknologianeutraaliksi ja tuen piiriin on otettava kaikki tavat käsitellä lantaa kierrätyslannoitteeksi. Tämä prosessi on harmillisen hidas, mutta ministeri Sari Essayahin mukaan parhaillaan meneillään ja ilmeisesti siinä vaiheessa, että komissiolta odotetaan lupaa notifiointiprosessin aloittamiseen.
Fertilexin hallituksen puheenjohtaja Henrik Lindegrén kertoi olleensa yhteydessä komissioon ja sieltä hän sai vastauksen, että komissio odottaa Suomen päästä toimenpiteitä.
– Olen aika epätietoinen, missä nyt oikein mennään, hän totesi.
Lindegrénin mukaan Fertilex on selvittänyt myös biokaasuteknologiaan siirtymistä, mutta selvitys paljasti, että kanankakasta tehdyn lannoitepelletin valmistamisesta tulisi vain kalliimpaa ja valmistus vaatisi enemmän tukea.
Lindegrén toivookin, että ravinnekiertotukea ei sidottaisi yhteen teknologiaan.
– Vaan valtio asettaisi vain tavoitteet, ja yritykset sitten ratkaisevat teknologian.
Lindegrén perusteli Fertilexin vierasjoukolle, miksi kierrätyslannoitteisiin pitäisi siirtyä.
– Kierrätyslannoitteiden käyttö pienentäisi hiilidioksidipäästöjä, vaikuttaisi myönteisesti maaperään ja vähentäisi ravinnevalumia vesistöön.
85 prosenttia vesistöihin kertyvästä fosforista on lähtöisin maataloudesta.
– En missään nimessä halua syyttää maataloutta. Kaikkihan me ruokaa tarvitsemme. Tarvitaan järjestelmätason ratkaisu tilanteen muuttamiseksi, eikä se saa jäädä maanviljelijöiden maksettavaksi.
Lindegrénin mukaan maataloudella on edessään iso ongelma, jos mineraalilannoitteiden käyttö jatkuu.
– Jos vuosikymmeniä peltoon ajetaan keinolannoitetta, ei pellolla kohta enää mikään kasva. Maaperään tarvitaan myös orgaanista ainesta.
Kierrätyslannoite on hinnaltaan tuntuvasti kalliimpaa kuin mineraalilannoite, siksi sitä käytetään edelleen.
Ympäristöministeri Sari Multala arvioi, että ohjauskeinoja tarvitaan lisää, ja muutokseen tarvitaan koko ketju, elintarviketeollisuus ja kauppa mukaan lukien.
– Vaikka tällä hallituskaudella tehtäisiin kuinka hyvää työtä, tulokset tulevat näkymään vasta vuosikymmenien päästä, Multala muistutti.
