Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusiston (kesk.) mukaan tulos oli parempi kuin vielä loppuvuodesta pelättiin.
– Ehkä siihen pätee sama kuin urheilussakin, että hyvällä joukkueella on aina vähän tuuriakin matkassa. Toki omilla toimillammekin oli vaikutusta asiaan, mutta jos katsotaan kuntakenttää niin aivan kaikki kunnat tekivät parempia tuloksia kuin kuviteltiin, Kuusisto kertoo.
Helmikuussa Laitila aloitti talouden tasapainottamisohjelman laatimisen, joka johti kaupungissa kipeisiin päätöksiin. Nyt kun vuoden tulos on peräti 2,2 miljoonaa euroa plussalla, herää kysymys, olivatko tehdyt säästötoimet ylimitoitettuja.
Kuusisto vastaa ykskantaan, etteivät ne olleet. Hän huomauttaa myös, että osa säästöistä on sellaisia, että niitä voidaan myöhemmin arvioida uudelleen. Myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riikka Saarela (kesk.) pitää tehtyjä säästötoimia perusteltuina.
– Vaikka olemme tehneet vaikeita päätöksiä, on ollut pakko varautua. Eivätkä nämä (tulevien vuosien) ennusteet tule tästä parantumaan. Epävarmoja aikoja elämme edelleen, Saarela lisää.
Saarelan mukaan nyt tehty talouden tasapainottamisohjelma oli laadukkaasti tehty. Hänen mukaansa ohjelmassa on aidosti mietitty, miten asioita voitaisiin tehdä eri tavalla eikä keskitytty vain karsimaan palveluita.
– Näiden toimien vaikutukset tulevat näkymään myös pitkällä tähtäimellä, Saarela lisäsi.
Talousjohtaja Marika Silvennoisen mukaan kaikki viime vuoden aikana syntyneet säästöt eivät olleet etukäteen suunniteltuja tai välttämättä edes tavoiteltuja. Esimerkiksi uimahalli pysyi suljettuna paljon pidempään kuin oli tarkoitus, vaikka se oltaisiin haluttu avata aiemmin. Lisäksi esimerkiksi kaikkia kaupungin palveluksesta irtisanoutuneiden paikkoja ei saatu heti täytettyä, mikä johti tahattomiin säästöihin.
Lukujen valossa Laitilan vuosi 2024 oli monessa suhteessa valoisampi kuin ennustettiin. Paitsi että tulos kipusi plussalle myös lainakanta pieneni. Velkamäärä lyheni noin miljoonalla eurolla ja sitä myöden myös omavaraisuusaste parani ollen nyt 58,9 prosenttia.
– Se on edelleen alle kuntien keskiarvon, Silvennoinen lisää.
Myös verotuloja ja valtionosuuksia kertyi enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Esimerkiksi valtionosuuksia Laitila sai noin 400 000 euroa enemmän kuin ennakoitiin.
Suunnitelluista investoinneista toteutui viime vuoden aikana 76 prosenttia.
– Viime vuonna ei tehty mitään kovin isoja yksittäisiä investointeja. Suurimmat investoinnit olivat kaikki alle puolen miljoonan suuruisia. Meillä ei ollut mitään uudisrakennushankkeita tai muitakaan yksittäisiä miljoonahankkeita yhtään, Silvennoinen kertoo.
Silvennoinen muistuttaa, että syy, miksi niin Laitilassa kuin muissakin kunnissa jouduttiin säästölinjalle, on työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle. Vaikka kunnat saivat uusia palveluita järjestettäväkseen, valtionosuudet eivät kokonaisuudessaan kasvaneet.
Työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle muutti kuntatalouden myös aiempaa herkemmäksi suhdannevaihteluille. Talouden ylä- ja alamäet näkyvät kunnissa työllisyysuudistuksen jälkeen monilla eri tavoilla. Sen lisäksi, että ne näkyvät laskusuhdanteessa verotulojen menetyksenä, myös työllisyyspalveluiden kysyntä ja kustannukset kasvavat.
Laitilan talouden kehityksellä on muitakin riskitekijöitä. Esimerkiksi sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen. Varha neuvottelee kuntien kanssa vuokrien alentamisesta, mikä on uusien kiinteistöyhtiöiden kannalta haastavaa.
– Yhtiön pitäisi kuitenkin pyörittää toimintaansa tulorahoituksella, Silvennoinen lisää.
Yhtiöittämiseen olikin tilinpäätöksessä varauduttu kirjaamalla alas muun muassa terveyskeskuksen vanhoja investointeja. Silvennoinen arvelee, että vuosien 2025–2026 aikana alaskirjauksia on luvassa lisääkin.
Myös henkilöstökulujen kehitys on toistaiseksi vielä hämärän peitossa.
– Ja yksi kysymysmerkki ovat palkankorotukset. Mehän emme vielä tiedä, mikä korotusten taso tulee olemaan, Silvennoinen lisää.
Se, mihin Laitilassakin joudutaan varautumaan, on kouluikäisten lasten määrän väheneminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudet maksetaan suhteessa lasten määrään, joten jos lapset vähenevät myös valtionosuussumma pienenee.
Silvennoinen muistuttaa myös, että pienempi lapsimäärä ei tarvitse samaa määrää opettajia, ruokapalveluita tai tilaa.
– Tähän palvelutarpeen muutokseen pitää siis joka tapauksessa reagoida, vaikka ei edes yritettäisi säästää, Silvennoinen huomauttaa.
Valtuusto päätti viime keväänä lakkauttaa Itäkulman koulun. Alkuperäisessä päätösehdotuksessa oli myös suunnitelma Soukaisten koulutalon ja Suontaan koulun sulkemisesta, mutta valtuusto päätti toisin. Sen sijaan valtuusto päätti, että kouluverkkoa tarkastellaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Kuusisto muistuttaa, että minkään koulun lakkauttamista ei Laitilassa tällä hetkellä valmistella. Kaikki koulut jatkavat toistaiseksi.
– Joillekin on syntynyt väärä mielikuva siitä, että kaikki kyläkoulut olisivat liipaisimella koko ajan. Nythän nimenomaan kaikille kouluille annettiin työrauha, Kuusisto lisää.
Vuoden 2024 tunnuslukuja
Tilikauden tulos: 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen
Taseeseen kertynyt ylijäämä: 14,5 miljoonaa euroa
Lainakanta per asukas: 2 504 euroa
Investoinnit: 4,4 miljoonaa euroa.
Merkittävin investointi: Urheilutalon peruskorjaus noin 350 000 euroa.
