Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Johanna Rihtilä vastaa puhelimeen työpaikaltaan Piikkiöstä, jossa hän on juuri leikkaamassa päärynäpuita. Kotipuutarhan tuhoeläimistä hän ehtii jutella kotimatkallaan Laitilaan, Valvon kylään, jossa kotitilalla viljellään vihanneksia.
Rihtilä vahvistaa, että peurat ja kauriit tulevat kotipihoille asti, sillä ne ovat tottuneet ihmisiin ja liikenteen meluun.
– Usein niitä näkee suurissa laumoissa, koska ne pelkäävät susia ja ilveksiä.
Johanna Rihtilän mukaan ainut toimiva este on rakentaa 1–1,5 metriä korkea verkkoaita tai tarvittaessa korkeampikin.
– Jos haluaa yrittää estää eläinten aiheuttamat tuhot, on järkevää aidata koko alue, jossa ovat esimerkiksi hyötykasvit kuten hedelmäpuut ja marjapensaat. Näin säästyy vuosittaiselta yksittäisten puiden ja pensaiden verkottamiselta.
Aitojen rakentaminen on melko työlästä ja aikaa vievää puuhaa. Talvisaikaan aidattu piha estää myös rusakoiden vierailut.
– Verkkoaita ei ehkä ole kaunista katseltavaa, mutta välttämätön tuhojen estämiseksi.
Omaan puutarhaansa Johanna Rihtilä on rakentanut verkkoaitoja. Tilan porkkanapeltoja ja kasvihuoneita kiertää sähköaita, koska peurat, kauriit ja hirvet tuhoavat muuten kasvustoa ja rikkovat katteita.
Puutarhan verkkoaidan alaosaan lisätty riittävän tiheäsilmäinen verkko, jopa kokoa sentti kertaa sentti, voi estää myyrien tuhot.
– Verkkoa voi tai kannattaa upottaa maan allekin noin 30 senttiä, jotta myyrät eivät kaivaisi sinne tietään alakautta.
Johanna Rihtilä ymmärtää, että ihan tavallinen kotipuutarhuri ei aitoja innostu rakentamaan.
– Tuhoeläimille on olemassa myös monenlaisia karkottimia ja vaihtoehtoja, joista voi etsiä tietoa internetistä.
”Jokainen keväällä kerätty kotilo estää sata uutta kotiloa”
Laitilassa niin keskustassa kuin kylissäkin vitsauksena olevia lehtokoteloita ei verkkoaita pysäytä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Johanna Rihtilä kertoo itsekin löytäneensä lehtokotiloita pihaltaan, mutta niistä ei ole syntynyt ongelmaa.
– Jos on kosteaa aluetta ja rehevää kasvillisuutta, niin siellä kasvien alla ne viihtyvät.
Rihtilän mukaan kevät on kotiloiden ja etanoiden parasta torjunta-aikaa.
– Jokainen keväällä kerätty kotilo estää sata uutta kotiloa.
Kotilot kannattaakin kerätä heti, kun niitä huomaa, jotta ne eivät pääse lisääntymään.
– Usein heti sateen jälkeen kotilot näkee helpoimmin.
Rihtilän mukaan tyhjät kuoretkin kannattaa kerätä pois, jotta kotilot eivät saa niistä tarvitsemaansa kalkkia.
– Lehtokotiloiden hävittämiseen voi käyttää rautafosfaatti-syöttiä tai hukuttaa saippua-, suola- ja etikkaveteen. Yksi vaihtoehto on polttaminen, jos se on mahdollista.
