Kivijärvi on herättänyt tunteikasta keskustelua jo jonkin aikaa. Järvi on aiheuttanut murhetta maanviljelijöille, kun se on tulvinut pelloille. Nykyinen pato on tehty aikanaan väärin, ja ely-keskus on siksi vaatinut padon korjaamista alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi. Sen seurauksena järven vedenpinta voisi laskea jopa 18 senttimetriä.
Tästä taas ovat huolestuneet mökkiläiset, lintuharrastajat, kalastajat ja projektityöntekijä Pasi Salmi Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksestä, sillä vedenpinnan lasku tekisi Kivijärvestä yhtä ruovikkoa. Järvi on kuitenkin lintuvesiohjelmaan kuuluva lintuvesikohde ja sen perusteella rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue.
Varsinais-Suomen ely-keskus on käynyt sisäiset neuvottelut asiasta ennen pääsiäistä, ja päätyi ehdottamaan, että padon kunnostukselle haettaisiin lisäaikaa.
– Olemme ymmärtäneet, että järven nykytila huolettaa monia ja vedenpinnan mahdollinen lasku heikentäisi järven tilaa entisestään. Olennainen kysymys on se, kuinka tärkeänä maanomistajat ja ojayhtiö pitävät arvojen säilyttämistä ja kuinka paljon asiaan ollaan valmiita investoimaan, lintuvesikoordinaattori Pipsa Kaunisto ely-keskuksesta toteaa.
Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksestä Pasi Salmi sanoo, että jos pato puretaan kesäkuun lopussa, ajankohta on hyvin hankala vesilintujen pesimisen kannalta.
– Tuolloin osalla vesilinnuista on poikasvaihe menossa ja osalla lajeista poikaset ovat juuri kuoriutuneet. Viime toukokuussa ojavesinäytteenoton yhteydessä kuultiin Kivijärven tulvakoivikossa valkoselkätikan huutelua.
Ojayhtiöstä Tapio Kaitila kertoo, että yhtiö on nyt hakenut lisäaikaa patoratkaisulle, ja lisäaikaa on myönnetty vuoden loppuun saakka.
– Pato tullaan uusimaan, kun on tiedossa, mille korkeudelle se tehdään.
Ely-keskus on päättänyt tehdä pika-aikataululla järvelle linnustolaskelmat vielä tänä keväänä. Kaunisto arvioi, että laskennat valmistuvat kesäkuuhun mennessä ja sen jälkeen ollaan paremmin tietoisia järven linnustoarvoista.
– Linnustoarvojen ajankohtainen tuntemus on tässä tilanteessa tärkein peruste Helmi-ohjelman mahdollistamalle rahoitukselle, kun kyseessä ei ole Natura-kohde. Tarvitsemme linnustollista lisäselvitystä, jotta voimme neuvotella rahoitustilanteesta ympäristöministeriön kanssa.
Uuden padon tai padon kunnostamiseen olisi ehkä mahdollista saada lisärahoitusta Helmi-ohjelman kautta, kun vastuu alueen kehittämisestä on alueen yksityisillä maanomistajilla ja ojayhtiöllä.
– Ymmärrämme, että kustannukset voivat tuntua suurilta tai kohtuuttomilta maanomistajan näkökulmasta, mutta ely-keskuksella ja valtiolla ei ole samanlaisia työkaluja, oikeuksia tai rahakanavia yksityisillä mailla toimimiseen kuin valtion mailla. Erilaiset valtionavustukset ovat toistaiseksi tässä se paras tuki, Kaunisto sanoo.
Rahoituksen ja Kivijärven tilanteen selvittämiseksi ely-keskus ehdotti ojayhtiölle, että patoratkaisulle haettaisiin lisäaikaa.
– Kivijärvelle on laadittu kunnostussuunnitelma, jossa on monia hyviä ehdotuksia järven rehevöityneen tilan parantamiseksi. Sitten kun patokysymys saadaan ratkaistua, voidaan mahdollisiin kunnostustoimiinkin ryhtyä, Kaunisto toteaa.
Hänestä järven vedenkorkeus pitäisi saada pidettyä lähellä nykyistä.
Salmi on samaa mieltä.
– Pelkona on, että järvestä ei paljon järveä jää jäljelle padon purun jälkeen. Miksi järven tulvapelloille ei ole lähdetty ensisijaisesti esittämään maatalouden suojavyöhykettä, jolloin haitta muuttuisi rahalliseksi hyödyksi, hän kummastelee.
Salmi kritisoi myös ely-keskusta siitä, että viraston viranomaiset eivät ole heti keskustelleet keskenään.
– Kun on tehty päätös padon purusta, ei ole samalla arvioitu, miten padon purkaminen vaikuttaa suojelualueen suojeluarvoon. Viranomaisten tulisi aina miettiä järkevää kokonaisuutta tehdessään päätöksiä ja erityisesti sellaisissa kohteissa, joissa vaikuttavat eri ympäristölainsäädäntöjen velvoitteet, kuten tässä tapauksessa, jossa kohtaavat vesilaki, luonnonsuojelulaki ja lintuvesiohjelma.
Pasi Salmi arvelee, että vastaavia ristiriitatilanteita tulee lisää.
– Tulevina vuosina tällaisten ratkaisujen osalta pitää tehdä selviä linjauksia, jo senkin tähden, että EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toteutus tulee ajankohtaiseksi eikä kaikkia asioita voida viedä hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden päätettäväksi.
– Tästä syystä vesilakia pitää päivittää erityisesti tuon ennallistamisasetuksen johdosta niin, ettemme koko ajan kompastu menneiden sukupolvien tekemiin virheellisiin, jotka estävät paremman luonnon tilan säilyttämistä tai ennallistamista, Salmi sanoo.
