Laitilan Opistotalo on saamassa uuden nimen. Sivistysvaliokunta ja kaupunginhallitus ovat hyväksyneet rakennuksen uudeksi nimeksi Laitilan Seurantalo. Nimimuutos vaatii vielä valtuuston hyväksynnän.

Uuden nimen katsotaan kuvastavan paremmin rakennuksen historiaa, perinteitä ja nykyistä käyttötarkoitusta.

Vuonna 1889 rakennetulla talolla on merkittävä paikallinen kulttuurihistoriallinen arvo. Rakennus palvelee edelleen monipuolisesti paikallisia yhdistyksiä ja kulttuurielämää. Siellä kokoontuvat useat kansalaisopiston kurssit ja sitä vuokrataan myös yksityiskäyttöön.

Rakennuksen hallinnasta vastaa Laitilan kulttuuripalvelut.

KÄSITELLESSÄÄN nimimuutosta luottamuselimet saivat tietoa rakennuksen historiasta.

Opistotalona tunnettu rakennus on Suomen vanhimpia seurantaloja ja Laitilan Vapaaehtoinen Palokunta rakensi sen Kodisjoelta hankitun vesimyllyn hirsikehikosta. Alkujaan talo toimi juuri VPK:n käytössä, muun muassa sen torvisoittokunnan harjoituspaikkana sekä iltamien pitopaikkana.

Laitilan Nuorisoseura osti rakennuksen vuonna 1901. Rakennusta laajennettiin merkittävästi ja siihen myös lisättiin jugendvaikutteita. 1900-luvun alkupuolella rakennus toimi tärkeänä julkisena kokoontumispaikkana, jossa järjestettiin teatteriesityksiä, konsertteja ja yhdistysten tilaisuuksia.

Laitilan kunta osti rakennuksen vuonna 1976. Talo säilyi kulttuurikäytössä, vaikka sen purkamistakin harkittiin, ja 1970-luvun loppupuolella rakennusta alkoi käyttää kansalaisopisto.

Toimittajan kommentti: Seurantalo vai seurantalo?

Toisinaan saamme toimitukseen ihmettelyä siitä, miksi lehtijutussa on kirjoitettu rakennuksen nimi isolla alkukirjaimella, siis esimerkiksi Laitilan Urheilutalo tai Opistotalo.

Perustelen tätä sillä, että vaikka urheilutalo, opistotalo tai meijeri voivat olla luokittelevia ilmauksia, niin niistä on tullut myös Laitilan kontekstissa rakennusten nimiä eli niin sanottuja yksilöiviä sanoja.

Minusta esimerkiksi Urheilutalo on siis rakennuksen nimi.

Vaikka ei tässäkään pelkkä minusta tuntuu -peruste riitä. Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa seuraavasti: Monen nimistöntutkijan mukaan paikkaan viittaava ilmaus on joko appellatiivinen tai proprinen. Esimerkiksi sanat jäähalli, kauppatori, keskussairaala ja rautatieasema ovat luokittelevia ilmauksia, mutta ne ovat voineet siirtyä paikkojen tai rakennusten nimiksi. Ne ovat siis yksilöiviä (propreja) tietyissä käyttöyhteyksissä.

Helsingin jäähallia sanotaan Jäähalliksi ja vaikka Suomessa on lukuisia keskussairaaloja, niin tietyn kaupungin tietty rakennuskompleksi on kaupunkilaisten kielenkäytössä Keskussairaala. Näin käytettyinä kuvaavat tai kohteensa luokittelevat nimitykset ovat nimittäviä propreja ja ilmaus yksilöi kohteensa. Kyseessä on siis rakennuksen nimi.