Juha Kylänpää
Lätinä vain kuuluu, kun monenkirjava, mutta enimmäkseen harmaiden lintujen parvi pölähtää kadunvarren katolta pakoon. Hetken porukka kaarteilee taitavasti ilmassa ja laskeutuu häiriön poistuttua takaisin.
KESYKYYHKY eli pulu asustaa siellä missä ihmisetkin enimmäkseen, eli kaupungeissa ja isommissa taajamissa. Niihin se on levinnyt sen jälkeen, kun ihminen toi ensimmäiset kesykyyhkyt Suomeen keskiajan lopulla.
Laitilassa puluja on elänyt ainakin viime vuosisadalta asti. Suurimmat kerralla lasketut määrät ovat pitkään olleet 60–80 yksilöä ja ne keskittyivät kauan keskustaan ja sen tuntumaan.
Tällä vuosituhannella on alkanut uusi ilmiö: puluja pyörii kylillä pitkin pitäjää. Eniten niitä nähdään siellä syys- ja talvikaudella. Tässä asiassa on kunnostautunut erityisesti Untamala. Parvihavaintoja on myös Haukasta, Katinhännästä, Koumasta, Koverosta, Palttilasta, Salosta, Seppälästä ja Valvosta.
Pyhäranta on vaatimattomampi pulupitäjä. Havaintotietokanta Tiirassa on Rihtniemen kolmen satunnaisen eksyneen ohilentäjän lisäksi vain kaksi havaintoa parin vuosikymmenen takaa: talvella Varhokylästä ja Rohdaisista.
VIELÄ erikoisempi ilmiö on, että pulut ovat alkaneet oleilla kylillä pesimäaikaan. Ensimmäinen tiedossani oleva pesimäkauden havainto keskustan ulkopuolelta on 4.7.2007 Salon ja Laustin väliltä, jossa neljän kesykyyhkyn parvi etsi einettä metsäpellolta. Pulun tapauksessa pesimäkausi on pitkä; sopivissa olosuhteissa kaupungeissa jopa ympärivuotinen. Meillä ei ehkä ihan siihen päästä, mutta jo maaliskuun alkupäivinä on pariskunnan nähty rakentavan pesää.
Talvikauden ulkopuolisia, pesintään viittaavia havaintoja puluista on löytöjärjestyksessä kylistä Salo, Untamala, Kouma, Vidilä, Sillantaka, Leinmäki ja Haukka. Koumassa ja Sillantakana pesintä on varmistunutkin.
Pesintään viittaavia havaintoja yhdistää yksi piirre: korkea rakennus. Sellainen muistuttaa pulun villin kantamuodon kalliokyyhkyn pesäpaikkoja, kalliojyrkänteitä. Useimmiten kesykyyhkyä kiinnostava rakennus on viljankuivaamo ja sen elevaattoritorni, mutta voi myös olla korkea viljasiilo. Pesintää varten tarvitaan lisäksi ylhäällä aukko, josta pulu pystyy lentämään sisään. Se voi olla avoinna oleva ikkuna tai tuuletusluukku, tai ikkuna, josta lasi on rikki.
ON vaikea sanoa, mistä tämä kehitys johtuu. En ole mistään löytänyt tietoa, että ilmiöön olisi muualla kiinnitetty huomiota. Kummalliselta tuntuu sekin, että se rajoittuisi vain Laitilaan.
Jutussa on käytetty hyväksi BirdLife Suomen havaintotietokanta Tiiraan kirjattuja havaintoja, joiden käyttöön olen saanut luvan.
