Pula ammattitaitoisista maatalouslomittajista on pahentumassa, kun moni lomittaja eläköityy lähivuosina. 41 kunnan lomituspalveluista vastaava Vehmaa ei ole jäänyt toimettomaksi ongelman edessä.
TS/Ella Airas-Salminen
Pula ammattitaitoisista maatalouslomittajista on syvenemässä Varsinais-Suomessa, kun toistakymmentä työntekijää jää muutaman vuoden sisällä eläkkeelle.
Lomittaja hoitaa maatilan työt sillä aikaa, kun maatalousyrittäjä on lomalla. Työ on monipuolista, mutta samalla haastavaa ja raskasta. Nuoria on yhä haasteellisempaa saada kiinnostumaan alasta.
Hiljattain alalle valmistunut parikymppinen paimiolainen Jutta Juvankoski on nuoresta iästään johtuen alalle himoittu harvinaisuus. Nuoria lomittajia työskentelee Vehmaan paikallisyksikön alla 13, jonka lisäksi palkkalistoilla on muutama nuori kesätyöntekijä. Lomittajien keski-ikä hipoo 45 vuotta.
Juvankoski kokee, että nuorille alassa raskainta on sen vaatima kaksiosainen työaika. Se tarkoittaa sitä, että ensin eläimet ruokitaan ja hoidetaan aikaisin aamulla ja illalla palataan tilalle hoitamaan iltatoimet.
– Siinä jää paljon omaa aikaa pois, kun töitä on usein myös viikonloppuisin. En kuitenkaan osaa ajatella itseäni mihinkään kahdeksan tunnin työpäivään, Juvankoski pohtii.
41 kunnan ja kaupungin lomituspalveluista vastaava Vehmaa ei ole jäänyt toimettomaksi tulevan eläkepommin suhteen. Kunta valmistautuu tulevaan tarjoamalla Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan rahoituksella oppisopimuskoulutusta, jonka aloitti syksyllä neljä opiskelijaa.
– Oppisopimuksia on ennenkin ollut, mutta tuloksia haluttiin nyt parantaa. Ideana on, että kokenut työpaikkaohjaajalomittaja kouluttaa oppisopimusoppilasta tilalla, kertoo lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen.
Hänen mukaansa yhteistyö koulujen, kuten Livian ja Brusabyn kanssa on poikinut myös jonkin verran uusia nuoria alalle.
Maatalouslomittaja ja oppisopimuskoulutusprojektista vastaava Leena Hietanen kertoo, että kaksi oppisopimusopiskelijoista on nuoria.
Hietasen mukaan alan pitovoimaa suunnitellaan nuorten alalle houkuttelemiseksi laajemminkin kuin oppisopimusten kautta.
– Tarkastelussa on esimerkiksi yksijaksoisen työpäivän mahdollisuus joillakin tiloilla, Hietanen väläyttää.
Juvankoski viehtyi alassa siihen, ettei mikään päivä ole samanlainen. Lisäksi hän pitää työn tuomasta vapaudesta ja vastuusta, vaikka niiden kääntöpuolena onkin yksin työskentely.
Juvankoski valmistui ensin pieneläinhoitajaksi, kunnes tuotantoeläimet veivät hänen sydämensä. Unelmat ovat kasvaneet työtä tehdessä ja nyt hän haaveilee jo omasta maatilasta. Maajussi ainoastaan puuttuu enää.
Vehmaa järjestää 41 kunnan lomituspalvelut
- Lomituspalvelut Suomessa on hoidettu vuodesta 2023 asti alkuaikojen yli 300 lomitusyksikön sijaan 11 paikallisyksikön voimin.
- Vehmaan lomituspalveluiden paikallisyksikkö järjestää maatalousyrittäjien lomituspalvelut Auran, Euran, Eurajoen, Inkoon, Kemiönsaaren, Kirkkonummen, Kosken Tl, Kustavin, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Nakkilan, Nousiaisten, Oripään, Punkalaitumen, Pyhärannan, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Siuntion, Säkylän, Taivassalon ja Vehmaan kunnat sekä Hangon, Harjavallan, Huittisten, Kaarinan, Kokemäen, Laitilan, Liedon, Lohjan, Loimaan, Naantalin, Paimion, Paraisten, Raaseporin, Raision, Rauman, Salon, Turun ja Uudenkaupungin alueella.
- Alue käsittää noin 900 maatalousyrittäjää.
- Kotieläintuottajien lomituspäiviä kertyy vuosittain 40 000.
- Vehmaan kunta työllistää 130 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa, jonka lisäksi määräaikaisia työntekijöitä.
- Vehmaan lomitusyksikön päätuotantosuunnat ovat maidontuotanto, naudanlihantuotanto, sikatalous ja siipikarjatalous.
- Maatalouslomittajan on hallittava tuotantosuunnan eläinten hoidon vuosikierto, tilan koneet ja laitteet sekä asiakaspalvelu.
- Maatalouslomittajan mediaanipalkka on 2 400 euroa kuukaudessa. Ilta- ja viikonlopputöistä maksetaan lisät ja kilometrikorvaukset päivän toisesta matkasta.
- Lomittajan työtä voi tehdä muun muassa maatalousalan perus- tai ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Kouluttautua voi esimerkiksi Liviassa.
