– Väkeä tulee Tampereelta asti, sillä samaan aikaan lähettyvillä ei ole samanlaista tapahtumaa, kertovat romutorin järjestäjät eli Prkänkvärkkete Kamraati .
Pränkvärkkete Kamraati on yhdistys, joiden jäseniä yhdistää rakkaus moottoriajoneuvoihin. Järjestäjät ovat tyytyväisiä romutorin uuteen paikkaan, sillä Wirvoitusjuomatehtaan pihassa on laaja asfalttialue, loistava sijainti, lapsiperheisiin vetoava lammaslaidun ja terassiravintola palveluineen.
Sana romutori ei järjestäjien mukaan anna oikeaa arvoa aarteille, joita myyntipaikoilta voi löytää.
– Ehkä rekvisiittatavarat kuten esimerkiksi huoltoasemamainokset ovat halutuimpia, järjestäjät pohtivat.
Romutorille voi tulla kuka tahansa myymään tarvikkeita, varaosia, astioita sekä muuta vanhaa tavaraa. Paikat jaetaan saapumisjärjestyksessä.
– Myyjinä on yrityksiä tai yksityisiä, jotka tyhjentävät autotallejaan.
Pränkvärkkete Kamraateille romutorin järjestäminen on suuri ponnistus. Lupia on haettava, aidat pystytettävä ja huolehdittava parkkeerauksen sujumisesta sekä wc-mahdollisuuksista.
– Puoli vuotta tätä tehdään.
Pränkvärkkete Kamraateissa on ajoneuvoharrastajia Uudestakaupungista, Laitilasta, Pyhärannasta ja lähiseudulta. He ovat tehneet yhdessä reissuja niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Kari Siivonen ajeli Pränkvärkkete Kamraatien romutorin suunnittelutapaamiseen Uudestakaupungista Chevrolet Impalallaan. Hänellä auto on ollut yli 20 vuotta. Siivonen viehtyi amerikanraudoista jo nuorena.
– Tämä on niin sanottu Suomi-auto eli se on uutena tuotu Suomeen, Siivonen kertoo.
Chevrolet on aktiivisessa ajossa kesäisin. Bensankulutusta Siivonen kuvaa sen verran kohtuulliseksi, että autolla voi ajaa.
Kaunotar kerää katseita, missä se ikinä liikkuukin. Autoista tykkäävien ihmisten kohtaaminen on Siivosen mukaan tärkeä osa harrastusta.
– Ihmiset tulevat juttelemaan ja ovat aina positiivisella mielellä.
Pränkvärkkete Kamraatien puheenjohtajana toimivan laitilalaisen Juhani Impilän aarre on japanilainen Isuzu Florian. Hän on yli 50-vuotiaan auton toinen omistaja. Omistukseensa Impilä sai auton vuonna 1991.
– Tämä on aika harvinainen auto. Näitä tuotiin aikanaan vain 200 Suomeen.
Isuzu Florianeita on Suomessa rekisterissä enää vain kahdeksan. Näistä toinenkin sijaitsee Laitilassa, sillä samanmerkkisellä autolla ajaa myös Mika Vainio .
– Kesäaikaan varmaan tuhat kilometriä tulee ajettua, ehkä enemmänkin. Kulutus on noin 8-9 litraa sadalla kilometrillä, Impilä kertoo.
Yksi hankaluus harvinaisuudessa kuitenkin on. Varaosien saanti on lähes mahdotonta. Mutta toisaalta, juuri siinä on ajoneuvoharrastamisen suola, nimittäin varaosien metsästys.
