Hanna Hyttinen
Jos on 1940-luvulla ollut sekä boheemi taiteilija että aatteeltaan tulipunainen kommunisti, on voinut olla varma siitä, että erottuu joukosta. Kuvataiteilija Kaarlo Einar Jalava tai Einar kuten hän halusi tulla kutsutuksi syntyi yhdeksänlapsiseen perheeseen Raumalle.
Jalava oli kommunismin aatteelle niin uskollinen, että sisällissodan ajaksi hänet vangittiin. Toisen kerran mies joutui lukkojen taakse, kun hänet suljettiin Uudenkaupungin mielisairaalaan toisen maailman sodan sytyttyä. Sieltä hänet vapautettiin vasta kun sukulaiset vannoivat pitävänsä miehen erossa vaikeuksista.
– Sodan jälkeen hän ajautui tänne Pyhärantaan ja asui täällä noin 10 vuotta. Täällä hän maalasi maisemia, taloja ja tulkitsi sen ajan näkymiä, Esa Urhonen kertoo.
Jalavalla oli kommunistisen puolueen jäsenkirjat, mutta mikään puolueaktiivi hän ei ollut. Sen sijaan hän kunnioitti hyvin syvästi aateveljiään.
– Turun piirustuskoulussa Jalava teki kasvotutkielmansa Leninistä ja Stalinista, Urhonen kertoo.
Myöskään Pyhärannassa asuessaan hän ei pitänyt aatesuuntaustaan mitenkään vakan alla vaan julisti asiaansa kylillä ja otti kantaa. Tämä ei tietystikään olla sotien jälkeisessä Suomessa kaikkien mieleen. Se yhdistettynä taiteilijuuteen teki hänestä mieleenpainuneen henkilön. Myös hänen tauluistaan moneen sisältyy liittyy syntytarina.
Erään taulun Santtion rannasta hän luonnosteli veneestä käsin.
– Hänen touhujaan kerääntyi katselemaan useampi venekunta. Harmi, ettemme ole löytäneet sitä taulua, Urhonen kertoo.
Jos mies oli vähän poikkeava niin myös hänen pensselinjälkensä erosi totutusta. Jalavalla oli persoonallinen tyyli maalata taulujensa perspektiivi hiukan vinoon.
Tätä moni aikalaisista vähän kummeksui. Usein odotettiin, että kuvataiteessa kohde ikuistetaan kuten valokuvassa.
– Mutta Jalava ei näin toiminut. Toisaalta toisissa tauluissa hän on ollut hyvin pedantti ja pikkutarkka, Urhonen lisää.
Jalava eli taiteellaan. Vaikka hän ei ollut laajalti tunnettu taiteilija silloin eikä ole sitä vielä nytkään, paikallisesti hänen töitään arvostettiin. Niitä tilattiin hää- ja syntymäpäivälahjoiksi läheisille. Kankaan lisäksi Jalava maalasi myös pahville sekä puulautasille, joita hän maalasikin paljon.
Urhonen harmittelee, ettei ole tiedossa, mistä Jalava lautasensa hankki.
– Tuohon aikaan ihmisillä oli sorveja ja joku niitä teki hänelle, Urhonen kertoo.
Urhonen ja toinen pyhärantalainen kotiseutuaktiivi Hanna Niemi ovat yhdessä Jalavan sukulaisten Hannele Brandtin ja Arto Jalavan kanssa keränneet taiteilijan töitä luodakseen Maininkitalolle näyttelyn.
Niemeä ja taiteilija Jalavaa yhdistää talo. Niemen äidin ja hänen omakin varhaislapsuutensa kotitalo on sama, jossa Jalava aikoinaan asui Santtiolla.
Talo tunnetaan Viktoriinan torppana, ja se on päätynyt aiheeksi useisiin Jalavan tauluihin.
– Tutustuin Hanneleen muutama vuosi sitten. He ovat kesäisin vierailleet täällä Pyhärannassa ja kerran he tulivat mummulan pihaan ja sen jälkeen olemme pitäneet yhteyttä ja lähetelleet toisillemme kuvia, Niemi kertoo.
Jalava opiskeli piirustuskoulussa ainakin vuonna 1923. Muilta vuosilta hänestä ei löydy merkintöjä, mutta tuolta ajalta häneltä on kyllä säilynyt luonnoksia ja harjoitustöitä. Myös osa näistä tulee Maininki-talolle nähtäville. Esille pannaan kaikkiaan yli 70 teosta.
Niemi ja Urhonen kertovat, että ilman Brandtin ja Arto Jalavan apua he eivät olisi saaneet kerättyä näin laajaa valikoimaa Jalavan teoksia. Jalavan teoksista koottu näyttely on ollut ensimmäistä kertaa suunnitteilla jo vuosituhannen alkupuolella. Silloin se jäi kuitenkin suunnitelman tasolle.
– Nyt kun Santtiolla järjestetään maakunnallinen kylätoimintapäivä, päätimme toteuttaa näyttelyn osana sitä, Urhonen kertoo.
Koska näin laajan näyttelyn esillepano pelkästään yhdeksi päiväksi tuntui tuhlaukselta, päätettiin näyttely avata jo juhannuksena. Santtiolla järjestetään joka vuosi isot juhannusjuhlat, joihin saapuu satoja ihmisiä lähiseudulta ja vähän kauempaakin. Näyttely on juhannusjuhlavieraiden nähtävillä sekä juhannusaattona että Saaristolaisjumalanpalveluksen aikaan Juhannuspäivänä.
– Lisäksi näyttelyä voi tiedustella ryhmille myös muina aikoina, Urhonen sanoo.
Näyttelyn oppaiksi ovat lupautuneet Urhosen ja Niemen lisäksi myös Brandt ja Jalava.
Näyttely avautuu juhannusaattona ja on auki vain kolme päivää eli juhannusaaton, Juhannuspäivän sekä seuraavan viikon lauantain eli 28.6. jolloin Santtiolla järjestetään maakunnallinen kylätoiminta-päivä.
Vaikka Jalavan teoksista osa on ollut mukana taidenäyttelyissä, ei ole tiedossa, että hänellä olisi ollut omana elinaikanaan tai sen jälkeenkään omaa näyttelyä. Maininkitalolle koottu näyttely on siis tiettävästi ensimmäinen laatuaan.
– Tämä on kunnianosoitus hänen työtään kohtaan, Urhonen sanoo.
