Pirkko Varjo
Kerttu-Kaarina Lukkala on viettänyt lapsuutensa kalmistossa, mutta ei pidä asiaa mitenkään kummallisena. Kotitalo, 1700-luvulta peräisin oleva entinen vääpelin puustelli Kodjalassa, on rakennettu keskiaikaisen kirkon ja kirkkomaan viereen tai jopa sen päälle.
– Perheessä kaikki tiesivät asian, eikä siitä pahemmin puhuttu eikä se vaikuttanut millään tavalla meidän elämäämme, Lukkala kertoo.
Yksi hautausmaahan liittyvä muisto Kerttu-Kaarinalla sentään on. 1950-luvulla perheen rakas bernhardinkoira kuoli ja sille kaivettiin hauta kirsikkapuiden ympäröimälle aukealle.
– Isä kaivoi oikein syvää ja suorareunaista hautaa ja huusi meitä katsomaan. Kuopasta oli paljastunut ihmisen luuranko, muistan hyvin sen kallon ja kylkiluut. Ei sitä sen kummemmin sitten jääty ihmettelemään, kun kerran tiedettiin, että ollaan hautausmaalla. Koira vaan kuoppaan ja mullat päälle.
Puustellin ympäristö, Kalmanloukkaan mäki, tunnetaan jo rautakautisena asuin- ja hautapaikkana. Alueelta on löydetty merovinkiaikaisia hautoja ja esineitä, kuten pronssi- ja rautasolkia, jotka kertovat muinaisista asukkaista. Arkeologien mielenkiinto kohdistui aikaisemmin kuitenkin enemmän Lukkalan tilan naapurialueeseen, kuin mahdollisesti 1200-luvulla rakennettuun kirkkoon ja sen ympärillä olevaan kalmistoon. Kirsikkapuut saivat rauhassa levitä hautojen päälle ja peittää viimeisetkin maanpäälliset jäljet vanhasta kirkosta.
– Kyllähän täällä meilläkin joku arkeologi kävi kuulemma 1930-luvulla. Tutkijat olivat kuitenkin eniten kiinnostuneita meidän perunakellaristamme, jonka ajateltiin olevan vanhan kirkon viinikellari. Tästä ei ole löydetty mitään todisteita.
Kerttu-Kaarina Lukkala asui kotitalossaan ensimmäiset parikymmentä vuottaan. Sitten opiskelu, työ ja sittemmin perhe-elämä veivät hänet pääkaupunkiseudulle lähes neljäksikymmeneksi vuodeksi. Lapsuudenkodista tuli leskeksi jääneen äidin kesäpaikka ja välillä se uhkasi jo jäädä kokonaan tyhjilleen.
– Talo oli minulle ja silloiselle miehelleni vapaa-ajan asunto emmekä suunnitelleet tänne muuttamista. Siinä vaiheessa me molemmat tunsimme, että täällä oli jotenkin hyvin ahdistunut tunnelma. Se hävisi, kun päätimme asettua tänne asumaan. Ihan kuin talon henget olisivat olleet huolissaan paikan kohtalosta.
Puustelli oli päässyt melko huonoon kuntoon. Kerttu-Kaarina ja hänen puolisonsa Jouko ryhtyivät remontoimaan ja kohentamaan taloa sisältä ja ulkoa. Alakerran pinnat uusittiin, vintti otettiin asuinkäyttöön ja pihapiiriin luotiin perennapenkki toisensa jälkeen. Pariskunta ehti asua puustellissa toistakymmentä vuotta ennen Joukon sairastumista ja kuolemaa.
Nykyään Kerttu-Kaarina jakaa kotinsa muutama vuosi sitten elämäänsä tulleen Erkki Valkosen kanssa. Miestä ei paljon hetkauttanut, että naisystävä löytyi kirjaimellisesti hautuumaalta.
– Ei yhtään! Historiaa on kaikkialla, maailmassa on elänyt valtavasti ihmisiä ja heitä on haudattu vaikka minne. Onhan tämän paikan menneisyys kiinnostavaa, mutta ei vaikuta mitenkään meidän elämäämme, Valkonen sanoo.
Tänä kesänä Lukkalan isäntäpari saa seurata tuvan ikkunasta kirkkomaalla jo kolmatta kertaa tehtäviä arkeologisia kaivauksia. Nyt he jo tietävät, mitä on odotettavissa. Ensimmäinen kerta vuonna 2023 saattoi vähän jännittää.
– Kyllä silloin moni sanoi, että kuinka sinä päästät ne mylläämään pihaasi ja itsekin ajattelin, että miltä täällä sitten näyttää. Mutta nyt ei enää jännitä, tutkijat siivoavat jälkensä niin hyvin, ettei kaivausten jälkeen näy mitään jälkiä. Onhan se hienoa saada lisää tietoa Lukkalan menneisyydestä, kun tämä paikka on minulle ihan kaikki kaikessa.
Kodjalan arkeologiset kaivaukset jatkuvat
- Kodjalassa on ollut Pyhäin miesten kirkko noin 1200-luvulta 1500-luvulle.
- Vanhalla kirkkomaalla on tehty arkeologisia kaivauksia vuonna 2023 ja 2024.
- Kaivauksissa on löydetty useita hautoja, kirkon perustukseksi sopivia kivimuodostelmia sekä joitakin esineitä, kuten esimerkiksi naisen vaatetukseen kuulunut pieni puukko.
- Arkeologi Jussi Kinnusen johtamat kaivaukset jatkuvat 30.6. ja kestävät kaksi viikkoa.
- Kaivausten rahoituksesta huolehtii Kodjalan kirkkotutkimuksen tuki ry.
- Yleisöllä ei ole pääsyä kaivausalueelle. Kaivauksia voi seurata Facebookista osoitteessa Kadonneen kirkon kintereillä – Kodjalan kirkkotutkimuksen tuki.
