Laitilan Salon kylällä on jo aamukuudelta aikamoinen vilske. Rantamarjojen halleista nostellaan mansikka- ja muita marjalaatikoita autoihin. Kuljetukset ovat lähdössä eri puolille Suomea.
– Meiltä menee marjaa Ouluun asti, yrittäjä Timo Ranta Rantamarjoista kertoo.
Aamuseitsemältä myös poimijat aloittavat työnsä.
Rantamarjat tuottaa mansikkaa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa eniten. Jotain tilan toiminnasta kertoo se, että Rantamarjat rekrytoi joka kesäksi noin 300 työntekijää. Parisataa tulee tilalle poimijoiksi ja noin sata on myyntityössä.
– Meillä on omia myyntipisteitä Piispanristin ja Pihlavan välillä. Kauimmaisin taitaa olla Ylöjärvellä, tilan tytär Taru Kajantola kertoo.
Omien myyntipisteiden lisäksi Rantamarjojen mansikkaa ja muita marjoja lähtee Laitilasta ympäri Suomea, tukkuliikkeisiin, kauppoihin, toreille ja erilaisiin myyntipisteisiin.
– Meillä on sopimuksia isojen liikkeiden kanssa. Viimeisin sopimus tehtiin Loimaan Citymarketin kanssa, kun tuttu kauppias siirtyi sinne kauppiaaksi, Ranta kertoo.
Mansikka-aika on tilalla kovinta sesonkia. Rantamarjojen sesonki alkaa varhaisemmin kuin monella muulla mansikkatilalla, sillä tilalla viljellään pääosa mansikasta ja vadelmista kasvutunneleissa. Tunneliviljely ei ole vielä kovin yleistä, sillä se vaatii suuria alkuinvestointeja.
– Laitilassa ei ole muita tunneliviljelijöitä, mutta esimerkiksi Turun seudulla, Sauvossa ja Paimiossa kasvatetaan mansikkaa tunneleissa.
Rannat ovat saaneet tunneliviljelystä hyviä kokemuksia. Tila tuottaa yhä avomaan mansikkaa, mutta vuosi vuodelta sen ala on vähentynyt ja tunneleiden kasvanut.
– Meillä on nyt 120 tunnelia, mikä tarkoittaa alana 12 hehtaaria. Avomaan mansikkaa viljellään 10 hehtaarilla.
Tunnelimarjojen etuna on kauppakestävyys. Kun avomaalla marjat joutuvat esimerkiksi sateen pieksemiksi, tunneleissa ne ovat muovikaton alla suojassa.
– Periaatteessa viljelyssä erona on vain se, että tunnelissa mansikalla on rajattu kasvualue, yrittäjä Mira Ranta vertaa.
Hän tietää, että suomalaiset arvostavat yhä perinteistä avomaan mansikkaa. Asenteet kuitenkin muuttuvat sitä mukaa, kun kuluttajat pääsevät maistamaan ja käyttämään tunnelimansikkaa.
Rantamarjojen poimijat tulevat nykyisin pääosin Ukrainasta. Tilalla työskentelee myös valkovenäläisiä, joista osa on käynyt tilalla töissä jo parinkymmenen vuoden ajan kesäisin.
– Kun he lähtevät syksyllä, he laittavat työvaatteensa huoneensa kaappiin ja varaavat näin huoneen itselleen jälleen ensi kesäksi, Timo Ranta sanoo hymyillen.
Poimijoiden rekrytointi on ollut tilalle helppoa. Työ viljelytunneleissa ei ole yhtä raskasta kuin avomaalla.
Osa tunnelimansikkalajikkeista tuottaa kaksikin satoa kesässä.
– Meiltä alkaa saada mansikkaa jo toukokuun lopussa ja satokausi kestää syyskuulle. Se on hyvä ajanjakso. Sen pidempään mansikkaa ei menisikään.
Rantamarjojen tilalle alettiin rakentaa tunneleita 11 vuotta sitten. Nyt he ovat hakeneet lupaa myös lämmitettävän kasvihuoneen rakentamiseen. Myös tunneleita aiotaan lisätä. Niissä kasvatetaan myös vadelmia.
– Paljon olemme oppineet tunneliviljelystä näinä vuosina, ja aina opimme lisää, Timo Ranta sanoo nöyrästi.
Kaiken aa ja oo on kuitenkin markkinointi. Ranta korostaa, että yhtään tunnelia ei kannata rakentaa lisää, ellei marjoille löydy kysyntää. Toimitussopimuksia tehdään ympäri vuoden, työtä riittää siis myös talvikaudella. Lomaa Rannat pitävät marras-tammikuussa.
– Paperihommia ja suunnittelutyötä on ympäri vuoden, Taru Kajantola sanoo.
Timon, Miran ja Tarun lisäksi liiketoiminnassa on mukana myös hortonomiksi opiskeleva poika, Valtteri Ranta. Muutkin perheestä ovat tarvittaessa mukana tilan töissä.
– Tämä kesä on ollut meille lähes kuin lomaa. Tulemme Timon kanssa töihin vasta aamukahdeksalta, nuoret hoitavat aamun työt.
– Yleensä olemme olleet kesät niin tiiviisti töissä, että mihinkään tuttavien kesäjuhliin emme ole päässeet. Tänä kesänä pääsemme, Mira Ranta iloitsee.
Myös nuorempi polvi on ottanut vastuuta tilan hoidosta.
Tunneleissa työt sujuvat ilman isäntäperhettä.
– Meillä on osaavat työnjohtajat. Ilman heitä ja työntekijöitä tästä ei tulisi mitään, Mira Ranta myöntää.
– Joskus olisi kiva mennä itsekin välillä tunneliin töihin, mutta enhän minä siellä pärjää, kun en ymmärrä ukrainaa, Timo Ranta nauraa.
Isäntäperheen työkielenä on englanti, jota työnjohtajat osaavat. Poimijat puhuvat keskenään äidinkieltään.
– Poimijat tulevat Ukrainasta ja lähtevät syksyllä takaisin kotimaahansa.
Vaikka siellä on sotatila?
– Silti, Timo Ranta toteaa.
– Muutama työntekijämme on jäänyt tänne Laitilaan asumaan pysyvästi, Mira Ranta lisää.
Poimijat tienaavat kesällä Suomessa hyvän tilin. Kun työpäivä marjatunneleissa, avomaalla tai pakkaamossa päättyy, moni heistä lähtee metsään. He poimivat metsästä marjoja ja sieniä, ja myyvät ne sitten Rantamarjoille.
– Me ostamme myös muilta kuin omilta työntekijöiltämme mustikoita, muita marjoja ja sieniä.
Mansikan säilöntäaika on alkanut
Tunnelimansikkaa on saanut jo toukokuun lopulta alkaen, ja nyt aurinkoiset säät ovat kypsyttäneet myös avomaan mansikat.
– Mansikoiden säilöntä kannattaa aloittaa juuri nyt. Ensimmäiset mansikat ovat aina parhaita, Timo Ranta Rantamarjoista sanoo.
Kuluttajat miettivät usein, mitä mansikkaa kannattaa popsia sellaisenaan, mitä hillota, mistä tehdä mehua ja mitkä laittaa pakkaseen.
– Lajilla ei sittenkään ole niin suurta merkitystä. Tärkeintä on, että marjat ovat tuoreita ja että ne on säilytetty viileässä. Niin niiden laatu säilyy, Taru Kajantola kertoo.
Mansikoiden lisäksi myös muiden marjojen menekki on kasvanut.
– Mustaherukka on tällä hetkellä trendimarja. Se tukee terveellistä ruokavaliota, Valtteri Ranta toteaa.
Myös vadelman kulutus on lisääntynyt, mutta se ei silti pysty kilpailemaan mansikan kanssa.
Marjoista puna- ja valkoherukan menekki on viime vuosina laskenut.
Mansikanviljely Suomessa
Suomessa mansikan viljelyalaa on noin 3 500 hehtaaria, josta yli 70 hehtaaria on tunneliviljelyä.
Satomäärä vaihtelee vuosittain muun muassa sääolosuhteiden takia.
Perinteinen satomäärä on vuosittain 12–17 miljoonaa kiloa.
Suomen merkittävimmät mansikanviljelyalueet sijaitsevat Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa.
Lähde: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto
Tunnelikasvatus
Tunneliviljelyn suosio on kasvamassa Suomessa.
Valoa läpäisevät tunnelit ovat nykyaikaista viljelytekniikkaa, joka helpottaa kasvuolosuhteiden hallintaa.
Kasvutunneli pidentää mansikan satokautta ja vähentää torjunta-aineiden käyttöä.
Tunneleissa ja kasvihuoneissa mansikat kasvatetaan kasvatuspöydissä, mikä parantaa sadon laatua ja työergonomiaa.
Kasvutunneleiden muovi on erikoismuovia, joka päästää lävitseen kasvustolle oikeat UV-aallonpituudet ja säätelee lämpösäteilyn määrää.
Lähde: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto
