Laitilan Seudun Hevosyhdistyksen historiikki on paksu ja painava. Vaikuttava on myös kavioura, jonka vuonna 1908 perustettu yhdistys on seudulle jättänyt.
Kun Suomen senaatti antoi viime vuosituhannen alussa määräyksen perustaa hevoskasvatusyhdistyksiä kautta maan suomenhevosen jalostamiseksi, ryhdyttiin Laitilan seudulla nopeasti toimeen.
– Laitilan seudun Hevosyhdistys on maamme vanhimpia hevosyhdistyksiä, historiikin kirjoittanut Jukka Alhoranta kertoo.
Vakka-Suomeen perustettiin Laitilan ym. kuntain hevoskasvatusyhdistys, jonka nimi ja toiminta on historian aikana elänyt ajassa mukana. Heti ensimmäisessä kokouksessa katsottiin tarpeelliseksi hankkia yhdistykselle oma siitosori.
Polttilalainen Alhoranta kertoo, että historiikin laatimisessa hänen käytössään oli valtavasti materiaalia: vuosikokousten pöytäkirjat, lehtiartikkeleita ja valokuvia. Lehtileikkeiden taltioinnista hän kiittää vaimoaan Arja Alhorantaa.
– Mahtaako seudulla toista yhdistystä olla, joka on yhtä kauan toiminut ilman mitään katkosta, Jukka Alhoranta pohtii.
Monessa aktiivinen mies on toiminut hevosyhdistyksen sihteerinä 30 vuotta. Alhorannan mukaan yhdistyksessä on ollut hiljaiseloa vain kymmenisen vuotta 1970-luvun tuntumassa.
Alhoranta muistaa hyvin, että nousukausi alkoi Hevosyhdistyksen 70-vuotisjuhlasta vuonna 1987.
– Muistan, että pidimme juhlat Laitilan käräjätalolla ja jännitimme tuleeko ketään paikalle. Yllätys, yllätys, sali oli täynnä ihmisiä.
Laitilassa virisi hevosharrastusinnostus. Historiikkiin valitun Laitilan Sanomien artikkelin mukaan Laitilasta syntyikin ”Vakka-Suomen merkittävin ravipaikkakunta.”
Samppanummen raviradan vihkiäisravit ravattiin Munamarkkinalauantaina vuonna 1985. Ravien yksi ohjelmanumero oli kunnanjohtajien kilpa, kun Laitilan, Mynämäen, Kalannin, Pyhärannan ja Kodisjoen kuntien edustajat asettuivat ohjastajiksi.
– Kilpailun voitti Laitilan kaupunginjohtaja Heimo Polvi.
Raviradasta kehkeytyi ravikeskus, kun lisää rakennuksia tallin lisäksi tarvittiin: tototokatsomo, valjastuskatokset, vessat, kioskit, kuivike- ja rehuvarastot ja tanssipaviljonki.
– Kun nousukausi alkoi, hevosharrastus oli kaikkien suosiossa. Kaupunki ja pankit suhtautuivat erittäin myötämielisesti. Koskaan ei ollut rahapula.
Jukka Alhoranta muistaa, että raviradalla talkoiltiin satoja tunteja ja talkoolaisia oli aina paljon.
– Tietysti velkaa jouduttiin ottamaan, mutta se maksettiin aina pois. Tanssit toivat mukavasti rahaa yhdistyksen kukkaroon.
Markkinaraveja järjestettiin useana vuonna. Vuonna 1996 mukana oli kaksi kansanedustajaa Mauri Salo ja Timo Kalli.
Kun suomenhevonen täytti sata vuotta vuonna 2017, järjestettiin Laitilan Munamarkkinoilla näyttävä hevoskulkue. ”Kulkueen ensimmäisenä nähtiin purilaita vetävä sotahevonen, tiettömien taistelukenttien ambulanssi. [–] Kulkueessa oltiin menossa peltotöihin, tulipaloa sammuttamaan, kirkkoon ja herrasväkikin ajeli vaunuillaan,” kirjoitettiin tuolloin Laitilan Sanomissa.
Moninaiset ovat olleet hevosen ja Hevosyhdistyksen työt, mutta tulevaisuuden päällä on tummia pilviä. Yleisöä vetävät huvit ovat ravikeskuksessa hiljenneet, mutta toiminta on edelleen aktiivista.
– Raviradan ravitalli on täynnä hevosia ja raviradalla on edelleen käyttöä. Ulkopuoliset käyvät radalla hiittaamassa hevosia.
Hevoset ja ratsastus ovat edelleen suosittu työ ja harrastus.
– Hevosyhdistyksessä on nuoria ihmisiä. Toivotaan, että innostus säilyy ja tulee uuttakin innostusta, Alhoranta kertoo ja vinkkaa, että kirjaa voivat halukkaat tiedustella hallituksen jäseniltä.
Poimintoja historiikista
- Hevosyhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluivat alun perin Laitila, Kalanti, Pyhäranta ja Kodisjoki.
- Jo ennen yhdistyksen perustamista pidettiin ravikilpailut Valkojärven jäällä 1.3.1908. Kisojen lisäksi yhdistyksen toimintaan ovat kuuluneet siitosoriiden hankinta, hevoshuutokaupat, hevosnäyttelyt, tanssit, hevoskulkueet ja monenlaiset tapahtumat
- Eläinlääkäri Hugo Wasz toimi yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana. Johtokuntaan kuuluivat myös Oskari Aula, Kustaa Haijanen, M. Jaakkola, K. Sonkkila ja varajäseniä olivat Juho Pilppula, Kustaa Valpola ja J. Mäki.
- Mynämäen ja Laitilan välillä sijaitsi Nästin krouvi. Kestikievarin isännän Kustaa Mannerin eli Nästin Kustun hevoset menestyivät usein maantie- ja jääraveissa. Hänen hevosensa saivat hyvää harjoitusta holliajossa, kun kuskattavina olleilla herroilla oli usein kiire seuraavalle etapille. Raveissa oli usein myös naisten sarja.
- Puheenjohtajia ovat toimineet Hugo Wasx, Oskar Aula, Kustaa Haijanen Toivo Haijanen, Esko Heikola, Mirja Mäkilä, Teuvo Heikola, Jenni Mäkinen ja Pauli Heijari
- Menestyksellinen ori oli Väinö Vuolan Murtius, joka juoksi kylmäveristen maailmanennätyksen Porin kuninkuusraveissa 1950.
- Raveissa menestyminen oli arvostettua, siitä kertoo pokaalien komeus. Mietoisten ravikilpailun kolmesti voitettuaan Murtius sai hopeisen kiertopokaalin, jonka korkeus on 67 senttiä.
Raviradan vuokrausta jatkettiin viidellä vuodella
Laitilan kaupunki on suunnitellut Samppanummelle teollisuustonttien kaavoitusta. Laitilan Seudun hevosyhdistyksen ravirata sijaitsee kaupungin vuokramaalla. Entisen 20+20 vuoden sopimuksen sijaan yhdistykselle tarjottiin toistaiseksi voimassa olevaa vuokrasopimusta.
– Eihän me voida sellaiseen lähteä, että koska vaan voi joutua lähtemään pois, kun eläimiä pidetään, talliremonttia tehdään ja radalle ajetaan kallista kivituhkaa säännöllisesti, kommentoi Hevosyhdistyksen puheenjohtaja Pauli Heijari.
Yhdistys ja kaupunki sopivat viime syksynä yhteistyössä jatkavansa vanhaa vuokrasopimusta viidellä vuodella.
– Nyt tilanne on stabiili, Heijari sanoo.
Raviradalla on Heijarin mukaan paljon käyttäjiä.
– Kun me pidetään se rata kunnossa, niin sinne voi kuka tahansa lähialueen hevosharrastaja tulla turvallisesti ajamaan ja harjoittaa hevosta siellä. Se palvelee koko lähialueen hevoskantaa yhdistyksen alueelta ja ulkopuoleltakin, jos maksaa vuosimaksun.
Heijari kertoo itse pitäneensä raviradan ravitallia 16 vuotta, mutta nyt tallia pitää raviurheilusta tuttu nimi Erkka Junnila.
– Me on pidetty Laitilaa kartalla hevosasioissa, Heijari muistuttaa.
Hän kertoo, että Laitilan raviradan tallissa on pidetty kahta sittemmin ravikuninkuuteen yltänyttä hevosta.
– A.T. Eko oli siellä tallissa ja siitä puolikasta kaupattiin minullekin. Kymppitonnia tarjosin, mutta 15 000 pyydettiin. Olisin sen tietysti maksanut, jos olisin tiennyt, että se juoksee ravikuninkuuden. Tallissa on ollut myös ravikuningas Pette. Nytkin on uusia lupaavia hevosia kasvamassa.
Heijarin mukaan Laitilan Seudun Hevosyhdistys ei halua olla edistyksen tiellä.
– Mutta ei raviradan aluetta muuten vaan kannata purkaa, jos ei mitään erityistä tarvetta ole.
