– Juuri nyt en istu traktorissa, mutta kohta istun, sanoo puhelimen päässä maatalousyrittäjä ja sosiaalisen median vaikuttaja Anne-Mari Tarkkio eli Amski.
Hänet on kutsuttu juontamaan syyskuussa vietettäviä Lähiruokapäivän valtakunnallisia avajaisia, jotka järjestetään Kasitorilla Laitilassa. Laitila on hänelle tuttu paikka entuudestaan.
– Koulukaverini oli muistaakseni Laitilasta, ja olen käynytkin Laitilassa.
Amskilla on oma kasvinviljelytila, jonka hän osti vanhemmiltaan vuonna 2018. Tuolloin tilalla oli vielä lypsylehmiä.
– Itselleni oli selvää, että jatkan tilaa. Vuoden päivät pidin lypsylehmiä, kunnes luovuin niistä. Tilalla oli parsinavetta ja kaikki tehtiin talikolla. Ajattelin, että talikointia voisi olla vähemmän.
Täysin eläimetön tila ei ole, sillä kesäisin hänen tiluksillaan laiduntaa hereford-rotuisia lehmiä.
– Ne ovat lainalehmiä, jotka laiduntavat perinnebiotoopilla. Perinnebiotooppi on alue, jossa eläimet ovat laiduntaneet kautta aikain, ja niillä elää uhanalaisia lajeja. Ilman lehmiä perinnebiotooppi kasvaa umpeen ja metsittyy. Lisäksi lehmän lannan perässä tulevat hyönteiset ja hyönteisten perässä linnut. Tänne on esimerkiksi palannut tuulihaukka, Amski kertoo.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Sosiaalisen median pariin maatalousyrittäjä kertoo päätyneensä vahingossa.
–Opiskelin ammattikorkeakoulussa agrologiksi ja tutkinnon päätteeksi piti tehdä opinnäytetyö. Kirjoittaminen ei minulta oikein suju, mutta puhuminen sujuu. Kaverini kertoi, että opinnäytetyön voi tehdä videona. Kuvasin kesällä heinäntekoa ja talvella editoin sen.
Opinnäytetyön myötä Amski huomasi pitävänsä videoinnista ja editoinnista, ja alkoi julkaista someen muutamia videoita.
– Vuonna 2022 aloin säännöllisemmin julkaisemaan videoita, ja huomasin, että joku muukin niitä katsoo kuin äiti.
14-tuntisen työpäivän päätteeksi editointia pitää toisinaan tehdä yötä myöden. Kahden aikaa vievän työn yhdistäminen on Amskin sanoin hullua.
– Videoiden tekeminen vie tosi paljon aikaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana ei ole päivääkään, jolloin en olisi editoinut. Mutta mitäpä sitä ei intohimon eteen tekisi. Amski on harrastanut lavatanssia kolmen vuoden ajan, ja hän käy vapaa-ajallaan tansseissa.
– Iskä opetti minut lapsena ensin ajamaan traktoria ja sen jälkeen tanssimaan. Agrologiopintojen aikana meillä oli lavatanssiopetusta, jolloin opin, että iskä ei osannut opettaa tanssia. Myöhemmin kävin kaverin kanssa Komioiden keikalla, ja jäin heti koukkuun.
Sosiaalisen median vaikuttajana Amski kokee lisäävänsä tietoisuutta siitä, mistä ruoka tulee. Maatalouden kannattavuus on heikkoa, ja Amskin mielestä tulonjakautumisen pitäisi muuttua, jotta ruoantuotannosta tulisi tuottajalle kannattavaa.
– Sen, joka tekee isoimman työn, pitäisi myös saada eniten rahaa.
Lisäksi ihmisten ostokäyttäytyminen ja valinnat vaikuttavat.
– Suomessa on totuttu tekemään ruokaostokset parin ison toimijan kautta. Viimeaikainen hintojen nousu herättää pohtimaan ihmisten kulutustottumuksia. Entä, jos ostaisimme vähemmän, mutta parempaa ja laadukkaampaa? Olisi hyvä miettiä tarkemmin, mihin rahamme käytämme.
Onko ihmisten suhtautuminen vuosien varrella muuttunut lähiruokaan?
– Tänä vuonna ihmiset tuntuivat heräävän, kun jauheliha loppui kaupoista, Amski pohtii.
Hän kertoo olevansa itse suuri lähiruoan kuluttaja.
– Tällä hetkellä minulla on kaverin lehmä pakastimessa, perunat on 500 metrin päästä omalta perunamaalta ja maito on naapurilta, eikä paljon muuta tarvitakaan, hän kertoo.
Lukijoille Amski lähettää terveisiä.
– Nähdään Lähiruokapäivässä, ja muista suosia kotimaista!
