Kolmas ohje sai yleisön nauramaan:
– Ja jos lukion ekaluokkalainen pyytää päästä lukion risteilylle, niin älkää päästäkö. OIen nähnyt niitä risteilyjä.
Kappelimäen koulun vanhempainyhdistys ja Laitilan kaupunki olivat varautuneet, että Sinkkosen vierailuun Laitilassa ei riitä koulun liikuntasali. Epäilys oli oikea, sillä Finnlamex-halli oli lähes joka penkkiä myöden täynnä.
Juuri Sinkkosen vierailun alla eläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk oli ryöpyttänyt mediassa, miten kovan hinnan yhteiskunta maksaa minäkeskeisestä kulttuurista ja yksilön oman hyvinvoinnin korostamisesta.
Sinkkonen myönsi olevansa Schugkin kanssa samoilla linjoilla. Hänestä lapsi pitää saada ymmärtämään pienuutensa ja kasvamaan ulos narsismista.
– Jossain vaiheessa lapsi ymmärtää, että isällä ja äidillä on makuuhuoneessa jokin oma juttunsa. Niin kuuluu ollakin.
Yksinhuoltajaperheessä vanhemman pitää huolehtia siitä, että hänellä on myös omia menoja ja asioita. Kaikkea ei pidä jakaa lapsen kanssa. Kaikki asiat eivät vain kuulu lapsille.
– Jöötä täytyy pitää. Ei pidä pelätä sitä, että tuottaa lapselle pettymyksen. Normaalin ihmisen elämä sisältää kaikenlaista, joka ei ole aina kivaa.
Hän suositteli, että lapset opetetaan kotona osallistumaan myös tylsiin hommiin, tyhjentämään tiskikonetta ja siivoamaan autotallia.
– Minun lapsuudessani oli selvää, että joutuu kitkemään rikkaruohoja. Ei siitä edes keskusteltu. Nykyisin lapsille joutuu oikein keksimään tylsiä hommia, hän vitsaili.
Tärkeintä perheessä on tavallinen arki ja sen rutiinit. Ne luovat turvallisuutta.
Sinkkosen mielestä lasten kanssa parhaita paikkoja ovat ruokapöytä ja sauna.
– Ruokapöydässä voi rupatella. Saunassa lapsi alkaa helposti kertoa, mitä on tapahtunut.
– Ota aikaa ja keskity lapseen. Yhdessä on kova sana. Se sopii kotiin, koulumaailmaan ja päiväkotiin.
Sinkkonen esitti luennollaan amerikkalaisen Youtube-videon, jossa nuori isä ja taapero istuvat vierekkäin sohvalla. Taapero ei osaa vielä puhua, mutta pälpättää iloisesti. Isä vastaa hänelle kuin ymmärtäisi, mitä pieni sanoo.
– Miten hauskaa heillä on yhdessä, vaikka ei ole yhteistä kieltä, ja miten rakastavasti isä katsoo pientä, Sinkkonen kuvaili varhaisen vuorovaikutuksen tilannetta.
Tärkeintä hänestä on yrittää ymmärtää lapsen tunteita ja sanoittaa niitä.
– Voi kulta, mikä sinua nyt harmittaa. Onko sinulla nälkä, vai väsyttääkö, voi kysellä.
Nykyvanhemmat stressaavat Sinkkosen mielestä liikaa vanhemmuutta. Riittää, kun on läsnä, kyselee ja kuulostelee, on rauhassa lapsen kanssa.
Yleisöstä kysyttiin, pitääkö lapsella olla monta harrastusta.
– Jos lapsi menee mielellään kouluun, syö, nukkuu ja liikkuu, niin on suuri riski, että hänestä kasvaa ihan normaali aikuinen, hän vastasi.
Sinkkosen mielestä lapsi voi harrastaa, jos sitä haluaa, mutta liikaa paineita harrastamisesta ei pitäisi ottaa.
Muutenkin lapsia kannattaisi viedä välillä metsään istumaan kannonnokkaan, rauhoittumaan.
– Nykyaikana iso, iso juttu on lapsen keskushermoston ylikuormittuminen. Ärsyketulva on lapsille liian suuri. On ääniä ja visuaalista meininkiä.
– Älylaitteet ovat tavattoman addiktoivia, riippuvuutta aiheuttavia. Pienille lapsille älylaitteita ei pitäisi antaa ollenkaan ja isommillakin lapsilla pitäisi annostella niiden käyttöä.
Sinkkonen muistutti, ettei kaikissa perheissä ole tätä ongelmaa. Lapsiperheköyhyys kasvaa.
– On lapsia, joilla on liikaa kaikkia, ja lapsia, joilla ei ole älylaitteita, eikä juuri mitään. Tämä johtaa helposti kiusaamiseen, hän murehti.
Hän toivoi, että kotona ja koulussa puhuttaisiin kiusaamisesta ja siitä, miten vakavia seurauksia sillä voi olla.
– Minuakin on kiusattu koulussa, ja muistan yhä sen hyvin tarkkaan, vaikka siitä on jo paljon aikaa.
Julkisuudessa on puhuttu ”rajattomista” lapsista. Sinkkosen mukaan pikkutyranneja ei ole, vaan lapsen rajaton käytös on yritystä sopeutua epäjohdonmukaiseen kasvatukseen.
– Lapsi ottaa pomon paikan, jos vanhemmat eivät siihen kykene. Aika usein vanhemmilta unohtuu, että on pidettävä kiinni siitä, mitä on yhdessä sovittu.
Mitä sitten tehdä, jos lapsi ei tottele?
– Laskea palvelutasoa. Esimerkiksi merkkilenkkarit saa vasta, kun oppii puhumaan kauniisti.
Hyvän arjen elementit
Rutiineista ja säännöistä on suurta hyötyä, sillä ne tuovat elämään turvallisuutta ja ennakoivuutta.
Tarpeeksi unta, runsaasti liikuntaa, vain kohtuullisesti pelaamista ja tietokoneella / kännykällä olemista.
Muista katsoa lastasi kauniisti ja rakkaudella.
Leikki ja luovuus rakentavat mielikuvamaailmaa ja johtavat sisäiseen tunteeseen autonomiasta, todellisesta itseydestä.
Lähellä vähintään yksi aikuinen, joka pystyy asettumaan lapsen asemaan ja eläytymään tämän tunteisiin ja tarpeisiin.
Lähde: Jari Sinkkosen luento
