Katja Kaartinen
Medividan Uudenkaupungin vastaanottokeskus on toiminut pian kolme vuotta. Vuosien aikana keskuksella on ollut asiakkaana noin 3 500 turvapaikanhakijaa tai tilapäiseen suojeluun oikeutettua henkilöä.
– Näistä suurin osa on ollut tai on parhaillaan ukrainalaisia tilapäiseen suojeluun oikeutettuja, jotka ovat paenneet Venäjän hyökkäyssotaa. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksen asiakkaana on noin tuhat ukrainalaista, ja muualta tulleita on tällä hetkellä vajaat parikymmentä, Medividan Uudenkaupungin vastaanottokeskuksen yksikön johtaja Antti Kivelä kertoo.
Medividalla ei ole tällä hetkellä muita vastaanottokeskuksia Suomessa, mutta muilla palveluntuottajilla on vielä keskuksia. Medividalla on Uuteenkaupunkiin Maahanmuuttoviraston (Migri) kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus.
– Töissä meillä on 16 henkilöä, joista 14 on Uudessakaupungissa. Kaksi henkilöä tekee talous-, henkilöstö- ja asiakashallinnon töitä pääosin etänä, hän lisää.
Suurin osa Medividan asiakkaista on Ukrainasta tulleita äitiä ja lapsia, jotka hakevat Suomesta tilapäistä suojelua. Mukana on myös isoäitejä sekä perheensä mukana tulleita miehiä, joita Ukraina ei enää velvoita rintamalle. Näistä miehistä merkittävä osa on eläkeikäisiä.
Kivelä arvioi, että Ukrainasta tulevista tilapäisen suojelun asiakkaista noin 40 prosenttia on naisia, 30 prosenttia lapsia ja 30 prosenttia miehiä. Heidän pääkielensä on ukraina tai venäjä, ja vain harva heistä osaa englantia.
– Käymme asiakkaamme läpi kokonaisuudessaan vähintään neljä kertaa vuodessa, jotta tiedämme, mikä heidän tilanne on töiden, koulun, opiskeluiden, avuntarpeen tai mahdollisen kotiin palaamisen tai kotikuntahakemuksen suhteen. Oleellista on myös selvittää, että he ovat tosiasiallisesti Suomessa, Kivelä kuvailee.
Vaikka haastatteluhetkellä asiakkaita on noin tuhat, niin luku elää päivittäin. Osa tilapäisen suojelun hakijoista lähtee takaisin kotimaahansa ja osan asiakkuus päättyy esimerkiksi kotikuntaoikeuden myötä. Kotikuntaoikeutta voi hakea, kun on asunut Suomessa vuoden ja saanut tilapäistä suojelua.
– Ja lakkautetuista vastaanottokeskuksista tulee meille todennäköisesti lisää väkeä seuraavien kuukausien aikana, koska helmikuun loppuun mennessä noin puolet Suomen vastaanottokeskuksista lakkautetaan. On hyvin todennäköistä, että vastaanottokeskuksia suljetaan jatkossakin, mutta meidän toimintamme jatkunee todennäköisesti Uudessakaupungissa vielä ainakin pitkälle ensi vuoteen, hän lisää.
Vastaanottokeskusten lakkauttaminen liittyy Migrin päätökseen, jonka mukaan vastaanottokapasiteettiä vähennetään. Esimerkiksi viime vuoden alussa Suomessa oli vielä 87 vastaanottokeskusta ja niiden sivutoimipistettä. Tällä hetkellä luku on noin 60.
– Ukrainalaisten lisäksi Uudessakaupungissa on muutamia poliittisten tai muiden mielipiteidensä vuoksi turvapaikkaa hakeneita, mutta määrät ovat niin yksittäisiä, ettei edes yksilöiden lähtömaita voi mainita.
Medividan Uudenkaupungin yksikkö vastaa Vakka-Suomen alueen tilapäisen suojeluntarpeen asiakkaista. Vastaanottokeskus toimii asuntopohjaisella haja-asutusmallilla, jossa palvelut tarjotaan yhdestä toimipisteestä, mutta asiakkaat asuvat ympäri kaupunkia.
– Meidän vuokraamissamme asunnoissa asuu noin 300 keskusmajoitusasiakasta ja asuntoja on noin 100. Niistä kaupungin vuokra-asuntoja on 15 ja loput yksityisiltä markkinoilta. Suurin osa kaikista asiakkaistamme, noin 700, on yksityismajoitusasiakkaita, jotka ovat pääasiassa töissä, saavat palkkaa ja maksavat majoituksensa itse, Kivelä listaa.
Moni ukrainalainen tekee Suomessa kausityötä, joten esimerkiksi puutarha- tai peltotöiden päätyttyä he saattavat jäädä työttömäksi. Tällöin heillä on mahdollisuus saada vastaanottorahaa, elleivät he ole oikeutettuja Kelan etuuksiin tai ansiopäivärahaan. Kivelä korostaa, että vastaanottoraha on tarkoitettu henkilön ja perheen välttämättömiin perustarpeisiin, kuten ruokaan tai vaatteisiin, ellei muita tuloja ole.
– Noin puolet yksityismajoitusasiakkaistamme asuu Laitilassa, toisesta puolikkaasta puolet Uudessakaupungissa ja loput pienemmissä Vakka-Suomen kunnissa, hän lisää.
Vastaanottokeskus perustettiin Uuteenkaupunkiin lokakuussa 2022. Sen jälkeen kotikuntaoikeutta on hakenut noin tuhat ukrainalaista.
– Moni entisistä tai nykyisistä asiakkaistamme on palannut hetkellisesti Ukrainaan, mutta moni heistä palaa takaisin ja haluaa jäädä Suomeen. Varsinaista muuttoa takaisin Ukrainaan tapahtuu tällä hetkellä todella vähän, toisin kuin esimerkiksi vuosi sitten syksyllä, jolloin määrät olivat isompia.
Hän sanoo, että ne, jotka yhä miettivät paluuta, ovat todennäköisemmin lähtöisin läntisen Ukrainan pienemmiltä paikkakunnilta, joita Venäjä ei ole tuhonnut. Kivelän mukaan moni ukrainalainen odottelee tällä hetkellä sitä, mitä rauhanprosessissa mahdollisesti seuraavaksi tapahtuu. Myös venäläisille tehtävät mahdolliset alueluovutukset mietityttävät.
– Ja moni miettii sitä, minkälainen sodanjälkeinen Ukraina on. Mahdollisen rauhan jälkeen jälleenrakentamisessa on hurja urakka. Moni ei halua venäläistyä, eivätkä he halua venäläistä passia. Tämä on tilanne esimerkiksi heillä, jotka ovat lähteneet tuhotusta Mariupolista. Venäjä on rakentanut kaupunkia uudestaan, mutta siellä asunnon saaminen tai liikkuminen ilman venäläistä passia, on asiakkaiden kertomusten mukaan tehty todella hankalaksi.
Kivelä sanoo, että ne ukrainalaiset, joilla on kouluikäisiä lapsia, ovat hanakampia jäämään Suomeen. Moni heistä havaitsee suomalaisen koulujärjestelmän edut. Vanhemmat huomaavat, että lapset ovat alkaneet koulun ja kavereiden myötä juurtua kaupunkiin, joten he päättävät jäädä.
– Lapset oppivat kielen koulussa nopeammin kuin aikuiset kieliopetuksessa. Lopulta tilanne voi olla se, että lapsi toimii vanhempiensa tulkkina, vaikka niin ei tietenkään pitäisi olla, hän kertoo.
Tilapäisen suojelun asiakkaat ovat oikeutettuja suomalaiseen terveydenhuoltoon. Koululaiset ovat kouluterveydenhuollon asiakkaita ja työssä käyvät saavat työterveyshuoltoa. Kivelä kuvailee ukrainalaisia omatoimisiksi, työkykyisiksi ja työhaluisiksi, jotka haluavat eurooppalaistua.
– Monilla on henkisiä kolhuja, jotka parantuvat johonkin asteeseen asti, kun Suomessa tarjotaan turvaa. Useimmat suomalaiset hyväksyvät ukrainalaiset, mutta silti tilapäisen suojelun asiakkaiden saamaa palvelutasoa halutaan ehkä madaltaa.
Kivelä korostaa, että Medivida tarjoaa turvapaikanhakijoille Migrin ohjeiden mukaisen minimipalvelutason, koska palvelu kustannetaan verovaroin.
– Ukrainalaiset ovat Suomen näkökulmasta edullista vastaanottokeskuksen väkeä, koska suurin osa heistä käy töissä ja he maksavat tänne palkastaan lakisääteiset veronsa. Jos meillä ei olisi maataloustöistä kiinnostuneita ukrainalaisia, ei Vakka-Suomessa olisi näin elinvoimaista maataloutta tai ainakin työvoiman saantiin liittyvät haasteet olisivat suuremmat, Kivelä tiivistää.
