Työministeri Matias Marttinen tutustui kesällä Laitilassa siihen, miten kaupungissa on hoidettu työllisyyttä. Laitilan tilanne poikkeaa yleisestä kehityksestä. Laitilassa työttömyysprosentti laski kesällä vuoden takaisesta 6,8 prosenttiin, kun Varsinais-Suomen työttömyysprosentti nousi ja oli 12,2.
Marttinen nimesi ”case Laitilaksi” ne toimet, joita kaupungissa on tehty.
– Laitilan työllisyysyksikkö on maakunnan pienin. Meidän mantra on, että laitilalaisten palvelut pitää olla Laitilassa, työllisyys- ja maahanmuuttopäällikkö Eila Pappila sanoo.
Laitilassa on lähdetty siitä, että työllisyyspalveluilla on suurin vaikuttavuus, kun työntekijät kohtaavat työnhakijat kasvokkain ja oppivat tuntemaan asiakkaansa. Jokaiselle asiakkaalle räätälöidään ratkaisu.
– Olemme kokeilleet monenlaisia työllistämisen keinoja. Jotkut työmuodot ovat olleet tosi hyviä, ja jotkut eivät ole olleet vaikuttavia, Pappila myöntää.
Hänestä tärkeintä on kokeilla luovasti eri keinoja, nyt kun avoimia työpaikkoja on vähän, ja työttömien kannalta tilanne on haastava.
Keväällä Laitilassa kokeiltiin pitkään työttömänä olleiden työharjoittelua.
Työharjoittelu toteutettiin Kelpolassa puu- ja metallipuolella, kokoonpanossa ja kierrätyskeskuksessa. Työllisyysasiantuntija asetti harjoittelun tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa ja tiedotti niistä Kelpolan työnjohtajalle.
– Meille tulevilla ihmisillä on monenlaista työkyvyn ongelmaa. Työharjoittelussa voidaan testata, mihin työnhakija pystyy.
Työharjoittelussa nähdään työnhakijan kielitaito sekä mahdolliset työkyvynongelmat.
Laitilan TE-palveluista ohjattiin keväällä seitsemän pitkäaikaistyötöntä työharjoitteluun Kelpolaan, yksi heistä sai työharjoittelun jälkeen työpaikan.
Nyt Laitilassa kehitetään uudentyyppistä työllistämisen mallia, ”case Laitila” saa siis jatkoa.
Pappila on vertaillut, mitä muilla työllisyysalueilla on tehty. Hän on innostunut Kajaanin työllistämisen kuntalisästä.
Kunta voi maksaa maksaa palkkatukea yritykselle, joka työllistää työttömän.
– Se ei vain kerrytä työssäoloehtoa, mikä tuntuu työttömästä epäreilulta, kun hän kuitenkin on töissä.
Kajaanin mallissa kuntalisä korvaa palkkatuen, ja se myös kerryttää työssäoloehtoa.
Kajaanissa kuntalisää maksetaan yritykselle enintään 1200 euroa kuukaudessa. Työsopimus tehdään 4–12 kuukaudelle. Kuntalisä on suunnattu pidempään työttömänä olleiden, osatyökykyisten, alle 25-vuotiaiden ja vieraskielisten työnhakijoiden palkkaamiseen.
Pappilan mukaan Laitilassa kehitetään omaa mallia, joka toimisi täällä parhaiten.
– Sehän tässä on hassua, että meidän pitää miettiä, miten palvelut järjestetään lain puitteissa. Työllistämistä säädellään lailla ja säädöksillä hyvin tiukasti.
Pappila esittikin kesällä toiveen työministerille, että kuntien annettaisiin järjestää vapaammin työllisyyspalvelut ilman tiukkaa ohjeistusta.
– Kunnat kyllä huolehtivat työllistämisestä, hän vakuuttaa.
Tästä Pappila on varma, koska Kelalle maksettavat ”sakkomaksut” eli kuntaosuudet työttömistä nousevat suuriin summiin, ellei työllisyyttä hoideta. Pappilan mukaan Laitilan kaupungillekin on kertynyt ”sakkomaksuja” viiden kuukauden ajalta vajaa 250 000 euroa.
– Vuositasolla ”sakkoa” kertyisi siis yli 500 000 euroa. Se on iso raha tämänkokoiselle kaupungille.
Eniten Pappilaa huolestuttavat nuoret, alle 25-vuotiaat työttömät. Jos 50–60-vuotias on työttömänä puoli vuotta, se ei vielä suuresti järkytä hänen elämäänsä.
– Nuorelle puoli vuotta on ihan jäätävän pitkä aika.
Nuori helposti masentuu ja alkaa ajatella, ”ettei hän mihinkään kelpaa”. Työnhakumotivaatio laskee, etenkin kun pieniin tuloihin ja työttömyyteen voi myös tottua.
– Meillä Laitilassa on noin 30 nuorta työtöntä. Olemme päättäneet, että heille kaikille löydetään jokin paikka. Soitamme vaikka kaikki kaupat läpi, Pappila tokaisee.
Laitilassa on se hyvä puoli, että kaupungissa on paljon pk-yrityksiä ja ihmiset tuntevat toisiaan.
– Sehän oli se ydin, miksi työllisyyspalvelut siirrettiin valtiolta kunnille, lähemmäs ihmisiä. Lisäksi nyt se, joka maksaa työttömyyden kustannuksista suurimman osan, myös järjestää toiminnot.
Turun työllisyysalueen pienin yksikkö
Työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyivät valtiolta kunnille vuodenvaihteessa.
Varsinais-Suomessa palveluista vastaa Turun työllisyysalue, jossa Turku toimii vastuukuntana.
Lähipalveluita tarjotaan yhdeksällä eri alueella, joista Laitila on pienin. Laitilassa TE-palveluita hoitaa 5 työntekijää.
Vakka-Suomen muiden kuntien työllisyys- ja elinkeinopalveluista vastaa Uusikaupunki.
