Nuorten taloustaidot tarvitsevat tukea: ”Laskujen maksamista ei opi itsestään”

0
Taloustaitoja täytyy harjoitella.

TS / Elina Malkamäki

Kun itsenäistyvä nuori muuttaa pois lapsuudenkohdista, vastuu arjen menoista ja rahan käytöstä siirtyy omille harteille. Taloustaitoja ei pidä jättää sattuman varaan vaan ne olisi hyvä hallita jo lähtiessä, sanoo asiantuntija.

Kuvittele tämä: olet muuttanut ensimmäiseen omaan kotiisi. Jääkaapissa loistaa valo, mutta ruokaa on vain vähän.Laskuja tipahtelee, eikä sinulla ole aavistustakaan, mitä pitäisi maksaa ensin, tai onko siihen edes rahaa. Vasta myöhemmin tajuat, että sähkölaskun maksamatta jättäminen voi katkaista sähköt.

Kärjistetty esimerkki on todellisuutta osalle suomalaisnuorista.

Tuoreimman tutkimustiedon mukaan nuorten ja nuorten aikuisten talousosaaminen on melko hyvällä tasolla, mutta toisilla on edessään arki, jossa laskujen maksaminen, budjetointi tai rahan käytön hallinta ovat vieraita, kertoo talousosaamisen asiantuntija ja nuoria taloustaidoissa valmentava Anu Raijas Suomen Pankin Talousosaamiskeskuksesta.

– Olen tavannut nuoria, jotka eivät tiedä, miten laskuja maksetaan tai tule ajatelleeksi, että omassa vuokra-asunnossa arkiset asiat, vessapaperista lähtien pitääpystyäostamaanitse. Puutteelliset taloustaidot voivat aiheuttaa ongelmia heti, kun pitäisi pärjätä itsenäisesti.

Nuorten ikäluokkien talousosaamista selvitettiin viime vuonna ensi kertaa valtakunnallisesti kahdessa yliopistovetoisesa tutkimuksessa*.

Havaittiin, että nuorten taloustaidoissa on esimerkiksi sukupuoleen, koulutusasteeseen ja ikään liittyviä eroja.

Tulosten mukaan pojat ovat tyttöjä itsevarmempia rahankäyttäjiä, mutta ottavat myös enemmän riskejä. Tytöt taas ovat useammin huolissaan omasta taloudestaan.

Raijaksen mukaan kävi ilmi, että erot alkavat jo kotoa.

– Pojille puhutaan enemmän sijoittamisesta ja vaurastumisesta, kun taas tytöille korostetaan kuluttamista ja säästäväisyyttä. Tämä on usein tiedostamatonta, mutta sillä on vaikutusta. Vanhempien olisi tärkeää tarkastella omaa tapaa puhua rahasta lapsilleen sudenkuoppien välttämiseksi.

Erot pitäisi Raijaksen mukaan ottaa huomioon myös taloustaitojen opettamisessa.

Tutkimuksen mukaan lukiolaiset osaavat talousasioita paremmin kuin ammattikoululaiset. Raijas arvelee osasyyksi, että lukiossa talousasioita myös opetetaan, ammattikouluissa ei juurikaan.

– Tämä on vakava puute ja pitäisi korjata.

Tulokset osoittivat myös, että hyvätuloisissa perheissä rahasta puhutaan avoimemmin ja enemmän kuin heikomman toimeentulon kodeissa.

– Riskinä on, että juuri ne nuoret, jotka eniten tarvitsisivat tukea oman talouden hallintaan, saavat sitä vähiten, Raijas suree.

Taloustaitojen opettaminen alkaa hänen mukaansa kotoa ja vanhempien esimerkillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

– Ihan yksinkertaisia asioita, näytetään miten laskut maksetaan, kerrotaan paljonko vuokra on, puhutaan säästämisestä ja rahan arvosta. Perustaidot olisi hyvä olla hallussa jo kotoa muuttaessa.

Hänen mukaansa esimerkiksi vanhempien asenne lainanottoon voi vaikuttaa nuoren omiin ratkaisuihin myöhemmin.

Taloudellinen vastuu konkretisoituu nopeasti itsenäisen elämän alkaessa.

Tärkeintä on ymmärtää, että rahaa on käytettävissä vain rajallinen määrä, Raijas sanoo.

– Voi olla, ettei nuori ole koskaan ennen miettinyt, mistä raha vuokraan tulee, mutta nyt se onkin saatava maksettua joka kuukausi, kuten myös ruoka ja puhelin- sekä sähkölaskut.

Budjetointi on tärkeä oppia, jotta rahat riittävät koko kuukaudeksi.

– Omilleen muuttaessa nuorella on usein vähän rahaa käytettävissään, opintoraha tai opintolaina tai ehkä joitakin tuloja työelämästä. Kaikki sellaiset menot, jotka pitävät arkea pystyssä on osattava hoitaa ensin alta pois ja hyväksyä se, ettei voi lähteä reppureissulle tai tilata kaikkia suoratoistoja, Raijas sanoo.

Budjetointi vähentää riskiä, että rahat loppuvat yllättäen kesken.

Opintolaina on Raijaksen mukaan usein ensimmäinen kosketus velkaan, mutta lainaamisen perusteita ei aina ymmärretä.

– Täytyy tietää, että laina pitää maksaa takaisin ja siihen liittyy kustannuksia, kuten korot. Erityisesti pankkien ulkopuoliset luotot voivat johtaa ongelmiin ja niihin tulee suhtautua kriittisesti. Tiedetään kyllä, että pikavippeja pitää välttää, mutta ei aina tunnisteta kun niitä markkinoidaankin superjoustoluottoina tai muilla eri nimillä.

Asiantuntija kannustaa säästämään edes vähän.

– Mikrosäästäminen on yksi keino. Siinä jokaisen ostoksen yhteydessä siirtyy pieni summa erilliselle tilille. Rahaa kertyy säästöön huomaamatta eikä niitä pääse tililtä heti tuhlaamaan.

Myös oman kulutuksen näkyväksi tekeminen on hyvä tapa päästä alkuun.

– Kun menot kirjaa kuukauden ajan ylös ja näkee summat konkreettisesti, on helpompi tehdä muutoksia. Oma kulurakenne on tärkeä tuntea varsinkin, jos on epässäännölliset tulot.

Raijaksen mukaan oman talouden hallinta liittyy ihmisen yleiseen hyvinvointiin.

– Jos talous aiheuttaa stressiä, se vaikuttaa sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen. Maksuhäiriömerkintä voi estää työnsaannin tai vuokra-asunnon saamisen. Talousongelmat voivat viedä koko nuoren elämää väärään suuntaan.

Raijaksen mukaan apua ja neuvontaa talousasioissa tarjoavat monet tahot järjestöistä viranomaisiin.

Myös yliopistoissa on havahduttu tarpeeseen vahvistaa nuorten aikuisten talousosaamista. Turun yliopiston uudessa verkko-opintokokonaisuudessa perehdytään muun muassa säästämisen, sijoittamisen ja vakuuttamisen perusteisiin.

Sosiaalityön professorin Mia Hakovirran mukaan tarkoituksena on myös lisätä ymmärrystä oman talouden suunnittelusta.

– Suomessa nuoret muuttavat aikaisin omilleen, ja alkavat hoitaa talouttaan itsenäisesti. Haluamme tarjota konkreettisia välineitä ja tietoa, joiden avulla opiskelijat voivat tehdä harkittuja taloudellisia päätöksiä. Kurssilla harjoitellaan muun muassa budjetin ja säästösuunnitelman laatimista ja mietitään tarkemmin omaa rahasuhdetta.

Yliopistossa kirjoilla oleva voi liittää opintojakson tutkintoonsa. Kuka tahansa voi suorittaa sen avoimen yliopiston kautta.

* Tutkimukset: OP-ryhmän sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen 15-19 -vuotiaiden talousosaamista selvittävä barometritutkimus (2024). Yli 1 800 vastaajaa.

Selvitys nuorten talousosaamisesta, Oikeusministeriön julkaisuja (2024). Kyselytutkimus, johon vastasi yli 1 500 iältään 15-29 vuotiasta.

FAKTA:

Mistä apua talouskysymyksissä?

  • Takuusäätiö

Tietoa ja apua talousvaikeuksiin. Tarjolla myös maksuton matalankynnyksen chat-neuvonta Kysy rahasta. (www.takuusaatio.fi/).

Takuusäätiön alta löytyy muitakin työkaluja, esim. taloudenhallintasovellus Penno (www.penno.fi), jossa voi mm. laskea paljonko rahaa on käytettävissä arkimenoihin päivää kohti. Itseapu-sivuilla (www.takuusaatio.fi/hallitserahojasi/) ohjataan suunnittelemaan omia raha-asioita.

  • NAL:n Asumisen ABC

Nuorisoasuntoliiton (NAL) sivustoon on koottu mm. nuoren itsenäistymiseen, omaan kotiin muuttamiseen ja raha-asioihin liittyviä ohjeita ja materiaaleja. (www.nal.fi/asumisen-abc/).

  • Oikeuspalveluvirasto

Maksutonta talous- ja velkaneuvontaa, myös chat (www.oikeuspalveluvirasto.fi/oikeusapu/).

Tarjoaa myös talousneuvola -palvelua, johon pääsee keskustelemaan arjen raha-asioista ilman ajanvarausta.

  • MLL-Nuortennetti

Tarjoaa yleisesti keskusteluapua mieltä askarruttavissa asioissa, myös chat ja nettikirjepalvelu. Raha-sivut, joissa tietoa ja linkkejä, mistä voi hakea raha-asioissa neuvoja ja tukea (nuortennetti.fi/arki/raha/tietoa-ja tukea-raha-asioissa/).

  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KVV)

Monipuolisesti tietoa ja ohjeita mm. ostamisesta, maksamisesta, kuluttajan oikeuksista ja taloudenhallinnasta (www.kvv.fi/kuluttaja-asiat/).

  • Asianajajapäivystys

Tarjoaa maksutonta oikeudellista neuvontaa (asianajajat.fi/oikeudellinen-apu/).

  • Kela

Kelasta voi kysyä apua www.kela.fi/henkiloasiakkaat.

  • Seurakuntien diakoniatyö

Tarjoaa tukea ja keskusteluapua talousvaikeuksiin ja raha-huoliin (www.evl.fi/apua-ja tukea/rahahuolet/).

  • FINE – vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Tarjoaa neuvontaa vakuutus-, pankki- ja rahoitusasioista. Voit kysyä neuvoja esimerkiksi, jos vakuutuspäätös on ollut kielteinen ja haluat selvyyttä asiaan (www.fine.fi).

  • Sekasin-chat

Tarjoaa yleistä matalan kynnyksen keskusteluapua 12-29 -vuotiaille (www.sekasin.fi).

  • Ohjaamot

Nuorten ohjaamojen työntekijät ympäri Suomen voivat auttaa selvittämään rahatilannetta ja mitä sille voisi tehdä. Tarkoitettu alle 30-vuotiaille (www.ohjaamot.fi).

Vuokravelkoja aiempaa enemmän

Nuorten vuokravelat ovat lisääntyneet, kertoo vastaava asiantuntija Henri Hölttä Takuusäätiöstä.

– Usemmalla kuin joka kahdeksannella (12,8%) neuvontaan yhteyttä ottaneella alle 30 -vuotiaalla on tänä vuonna ollut vuokravelkaa, hän kertoo. Vaikka vuokravelat ovat yleisemminkin lisääntyneet, nuorilla niitä on Höltän mukaan noin kaksi kertaa vanhempia ikäluokkia todennäköisemmin.

Takuusäätiön Velkalinja- ja chatneuvonnan asiakkaissa nuorten osuus on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna.

Yhteyttä ottaneista 22 prosenttia on ollut alle 30- vuotiaita..

Aiempien vuosien tapaan nuoret ottavat useammin yhteyttä chatin kautta kuin soittamalla. Chatin asiakkaista nuoria on 40 prosenttia.

Höltän mukaan nuorten yhteydenotoissa näkyy työttömyyden kasvu.

– Tänä vuonna aiempaa useampi, 18 prosenttia, on ollut työtön ja maksukykyä velkoihin ja laskurästeihin ei sen vuoksi ole kertynyt. Muutama vuosi sitten osuus oli vain 10 prosenttia. Nuorista asiakkaistamme myös lähes puolet saa joitain sosiaalitukia, joten etuuksien leikkaaminen on näkynyt ja vaikuttanut myös heidän tilanteisiin, Hölttä kertoo sähköpostitse.

Nuorilla aikuisilla näkyy vanhempaa ikäluokkaa enemmän velkojen taustalla myös harkitsematonta kulutusta, osaamattomuutta tai huolimattomuutta, mielenterveysongelmia sekä rahapelien vuoksi velkaantumista, Hölttä toteaa.

– Velat painottuvat varsinaisten kulutusluottojen sijaan enemmän pienempään sälään, kuten osamaksuihin ja laskurästeihin. Osamaksut ja ”osta nyt maksa myöhemmin” – tyyliset maksutavat ovat sellaisia, josta etenkin nuoret tuntuvat velkaantuvan.

Opintolainat ovat aiempaa yleisempiä ja niiden velkamäärät ovat kasvaneet.