Kun Tanja Raisto-Elo (kesk.) jättäytyi pois vuoden 2021 kuntavaalien ehdokkaiden joukosta, hän tunsi tarvitsevansa taukoa. Hän oli ollut neljä yhtäjaksoista kautta, siis vuodesta 2005 lähtien, kuntapolitiikan keskiössä samalla, kun oli elänyt ruuhkavuosia ja työskennellyt hektisellä terveydenhuollon alalla.

– Ja kyllä kuntapolitiikasta otetusta aikalisästä oli toki iso hyöty sikäli, että kun asetuin ehdolle ja tulin valituksi historian ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022, niin uuteen luottamustehtävään ja organisaatioon paneutuminen vaati aikaa, hän pohjustaa.

Paluu kuntapolitiikkaan tapahtui viime kevään kuntavaaleissa, ja ehdolle lähtöä oli edeltänyt pitkä ja perusteellinen pohdinta.

– Kyllä se kipinä alkoi vain voimistua vuosien varrella niin isoksi, että kotonakin jo todettiin, että nyt lähdet ehdolle, hän naurahtaa.

JA HYVINHÄN kotijoukot hänet tuntevat, ei siitä mihinkään pääse.

– Olen odottanut tätä kovasti ja innolla olen taas kuntapolitiikassa mukana!

Eivätkä kuntalaisetkaan olleet häntä unohtaneet, sillä valtuustopaikka irtosi huikealla kannatuksella, 280 äänellä. Vaalien jälkeen hän tavoitteli kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikkaa ja siihen hänet myös kaudelle 2025–2027 valittiin.

Vaikka rooli on nyt uusi, on se kovin tuttukin:

– Olen istunut kuitenkin 16 vuotta valtuustossa ja ollut esimerkiksi kuusi vuotta kaupunginhallituksen puheenjohtajana, hän muistuttaa.

TAKATASKUSSA on siis jo paljon kokemusta, josta ammentaa. Kuntapolitiikkaan paluuseen on mahtunut kuitenkin tummempiakin sävyjä.

– Nyt valtuustosta jäi kerralla iso joukko pois kuntapolitiikan konkareita, joiden jalanjäljissä ikään kuin kasvoin poliitikoksi. Sieltä puuttuvat esimerkiksi Haijasen Pauliina, Ketoniemen Ari, Kuisman Eero ja Rinteen Seppo sekä kesällä yllättäen menehtynyt Lehtolan Seppo. Tilanne on uusi ja ikävöin heitä, hän kuvailee haikeutta äänessään.

KUNTAPOLITIIKASSA on jatkuvasti tapetilla isoja ja pieniä asioita. Laitilan kannalta ehkä olennaisin suuren linjan kysymys on se, miten kaupunki pitää elinvoimastaan huolta, Raisto-Elo katsoo.

– Elinvoima koskettaa oikeastaan kaikkea, mitä kaupungissa on.

Se liittyy siis yhtä lailla vireään yhdistyselämään, viihtyisään katukuvaan, vahvaan kouluverkkoon, toimiviin työllisyyspalveluihin kuin vaikkapa hyvinvoivaan yrityssektoriin.

Laitilassa hän kokee olevan hyvät peruspalvelut, jotka pystyvät tarjoamaan myös henkilökohtaista palvelua.

– Meillähän esimerkiksi hyviä tuloksia saaneet työllisyyspalvelut näyttäytyvät maakunnankin mittakaavassa erittäin positiivisessa valossa.

”Elinvoima koskettaa oikeastaan kaikkea, mitä kaupungissa on.”

HÄN arvostaa sitä, että Laitilassa on otettu erityisesti nuorten työllisyysasiat huomioon.

– On ihan olennaista, että nuorilla on mahdollisuuksia ja kokemus siitä, että he pysyvät tärkeänä osana yhteisöä ja yhteiskuntaa. Nuorten lisääntyvä pahoinvointi on otettava vakavasti.

Laadukkaista peruspalveluista on huolehdittava, sillä niillä on sekä veto- että pitovoimaa.

– Arkeen vaikuttavat hyvin konkreettiset perusasiat, kuten päivähoito, koulut, nuorisotyöllisyys. Syntyvyyden lasku on kuitenkin asia, joka tulee näkymään esimerkiksi meidän kouluverkossa, hän sanoo ja myöntää, että kouluverkon supistaminen tullee valtuuston asialistalle myös tällä valtuustokaudella.

ELINVOIMAN vankistamista on myös huolen pitäminen kylistä, Raisto-Elo sanoo.

– Kylien elinvoima on Laitilan kannalta iso juttu. Meillä on upeita kyliä omine erityispiirteineen. Ja on totta, että koulu kylässä on iso osa alueen elinvoimaisuutta, mutta toisaalta meillä on hyviä esimerkkejä siitäkin, miten elinvoimaa pidetään yllä monin tavoin.

Esimerkeiksi hän nostaa esimerkiksi Vaimaron Mantojen kesäkahvilat, Soukaisten kurpitsapuiston ja kesäteatterin, Kaivolan kesäteatterin, Untamalan Kasitorin, Leinmäen toritapahtumat…

– Siis mitä kaikkea kylissä onkaan! Ja monet tapahtumat ja palvelut vetävät hyvin väkeä kauempaakin. Mutta kylien kehittäminen ja elinvoimaan panostaminen tulee olla kaupungin yhteinen asia. Kylät ovat meille iso vetovoima.

ELINVOIMAA on myös kunnassa tehtävä työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, Raisto-Elo korostaa.

– Laitilassa on hyvät mahdollisuudet harrastaa. Ylipäänsä täällä on valtavasti hyvää, ja meidän pitäisi paljon enemmän hehkuttaa Laitilaa!

Hän on selvästi kotikaupungistaan ylpeä ja haluaa tehdä töitä sen eteen.

– Yhteinen työ Laitilan asioiden ympärillä on lähtenyt liikkeelle niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöiden kanssa odotetusti, eli todella hyvin, hän iloitsee.

Tanja Raisto-Elo

• Kaupunginvaltuutettu, valittiin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027. Istunut valtuustossa neljä kautta vuosina 2005–2021.
• Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toisen kauden aluevaltuutettu sekä pelastus- ja ensihoitopalveluiden lautakunnan jäsen.
• Ikä: 53 vuotta
• Perhe: puoliso, kolme aikuisikäistä lasta ja kaksi vävyä.
• Harrastukset: huutokaupat, mökkeily perheen ja ystävien kanssa sekä Kake Randelinin musiikki.
• Mikä Laitilassa on parasta? Asukkaat ja yritykset, kylät ja luonto, palvelut ja sijainti.
• Mikä Laitilaan liittyvä asia eniten huolettaa? Syntyvyyden alhaisuus.

Kaupunginhallitus

• Valtuustokausi kestää neljä vuotta, mutta kaupunginhallitus valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Sen kokoonpano voi kuitenkin pysyä samana koko valtuustokauden.
• Hallituksen puheenjohtajan rooli on yksi kuntapolitiikan keskeisimpiä.
• Kunnanhallitus valmistelee valtuuston käsittelemät asiat sekä vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta.
• Kunnanhallitus myös valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.